Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi sivuiksi/Noitavainot Ruotsin valtakunnassa

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin suositellut artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: hyväksytty 100 % kannatus Nikita 10. huhtikuuta 2007 kello 09.53 (UTC)

Noitavainot Ruotsin valtakunnassa

Nykytietämyksen mukainen kuvaus 1500–1600-lukujen noitavainoista Ruotsin valtakunnan alueella erityisesti painottuen itäiseen maakuntaan. Lähteiden painottuminen Marko Nenosen tuotantoon johtuu siitä, että aiheen suomalainen tutkimus on ollut pitkälti yhden miehen projekti 1980-luvun lopulta alkaen ja muita ajankohtaisia lähteitä ei oikeastaan ole.--Joonasl (kerro) 27. maaliskuuta 2007 kello 07.42 (UTC) Äänestys päättyy 10. huhtikuuta

Kannatan

1. Kannatetaan. Artikkeli on hyvin kirjoitettu ja monipuolinen. Se on malliesimerkki siitä, miten Wiki-periaateella toimittaessa riidelty aihe kehittyy hyväksi artikkeliksi. --M. Porcius Cato 27. maaliskuuta 2007 kello 10.17 (UTC)
2. Burn! Melko marginaalisesta aiheesta saatu kattavan oloinen artikkeli. --TBone 28. maaliskuuta 2007 kello 09.51 (UTC)
3. Kannatan --MikkoK 28. maaliskuuta 2007 kello 11.14 (UTC)
4. Miellyttävää luettavaa. --Hehkuviini 30. maaliskuuta 2007 kello 23.49 (UTC)
5. Onnittelut, vaikka lähteiden tosiaan kuuluisi olla monipuolisemmat. – Kuohatti 31. maaliskuuta 2007 kello 16.54 (UTC)
6. Kannatan Vike91 3. huhtikuuta 2007 kello 06.00 (UTC)
7. Kannatan, hyvin kirjoitettu asiallinen artikkeli. --Tynkänen 3. huhtikuuta 2007 kello 06.18 (UTC)
8. Hieno artikkeli. --Green Bonsai 5. huhtikuuta 2007 kello 14.22 (UTC)
9. --MiPe ^(wikinät) 6. huhtikuuta 2007 kello 08.12 (UTC)
10. --junafani (löpinät) 9. huhtikuuta 2007 kello 09.29 (UTC)

Vastustan

Keskustelu

Pari kysymystä haluaisin esittää. Onko Mooseksen laki Toora vai mitkä kohdat? Miksei artikkelin nimi ole yksinkertaisesti "Ruotsin noitavainot"? "Noitavainot Ruotsissa" ymmärtäisin vielä, mutta miksi se valtakunta pitää mainita (sama valtiohan tuo Ruotsi yhä on, eikä sitä yleensä kutsuta nimellä Ruotsin valtakunta). – Kuohatti 31. maaliskuuta 2007 kello 16.54 (UTC)

Ruotsin valtakunnaksi on yleensä nimitetty sitä valtiollista entiteettiä, johon kuului myös esim. nykyisen Suomen valtion alue. Toinen vaihtoehto olisi kai Ruotsi-Suomi, mutta se lienee nykyisin passé. Monet historioitsijat, esim. Peter Englund katsovat, että nykyinen Suomi oli aikoinaan "...sen valtakunnan itäinen puolikas, joka käytännössä tuhoutui vuonna 1809, minkä jälkeen molemmat osat lähtivät omille teilleen" ja tätä tuolla nimivalinnalla on pyritty esittämään. Mooseksen lain tarkasta kompositiosta ei varmasti ollut täyttä yksimielisyyttä edes tuolloin kuten esim. šarian tapauksessa ei ole nykyisinkään, mutta kyseessä tuskin oli koko Toora vaan jotkin tietyt kohdat Mooseksen kirjoita, joilla oli oikeudellista merkitystä.[1] Niillä kohdilla, jotka esim. määräävät pääsiäislampaan valmistuksesta (2. Moos. 12:7-10) tuskin katsottiin olevan lainvoimaa. --Joonasl (kerro) 1. huhtikuuta 2007 kello 07.31 (UTC)

Ruotsin valtakunnassa 1600-luvulla tuomarit käyttivät oikeusohjeina useita muitakin lähteitä kuin kirjoitettua lakia. Lainsäädäntö oli luonteeltaan kasuistista eli yksityistapauksia tarkasti kuvaavaa, joten aina muuttuvien tilanteiden käsittely salli laajan soveltamisen. Tilanteesta riipuen saatettiin oikeusperiatteita tuoda roomalaisesta oikeudesta, vanhoista maakuntalaeista sekä luonnollisesti maan tavasta. Käräjärahvaan mielipidettäkin saatettiin käyttää apuna. Vuoden 1608 määräys Mooseksen lain käyttämisestä on ymmärrettävä siten, että tuomareille annettiin lupa käyttää myös Vanhasta testamentista löytyviä ohjeita tuomioita harkitessaan. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tuomarit saattoivat määrätä kuolemantuomion melkein mistä hyvänsä rikoksesta. Maunu Eerikinpojan maanlaissa hengen menetykseen johtavat rikokset olivat melko harvinaisia. Itse asiassa syrjäseuduilla (esim. Pohjanmaalla) noudatettiin usein vielä vanhempaa oikeuskäytäntöä, jossa jopa henkirikokset sovittiin sukujen välillä. Miestapostakin selvisi, kun maksoi henkirahan. --M. Porcius Cato 2. huhtikuuta 2007 kello 09.55 (UTC)

Hyvä artikkeli, muttei täydellinen. Sellaisia ei suositelluissa sivuissa haetakaan, mutta itse kannatan jopa liioiteltua sanojen wikitystä muun muassa kirjoitusvirheiden poistamisen ja sanavalintojen tarkkuuden vuoksi. Samoin kaikki lähteet, viitteet ja ulkoiset linkit tulisi olla mallineissa. Kaikissa kuvateksteissä ei ole pistettä, muutama typo löytyy.

Ennen kaikkea Nenosen uudempi kirja olisi myös syytä käydä pintapuolisestikin läpi ja mainita lähteenä, kun kerran aiheesta on olemassa uudempikin suomenkielinen lähde.

Yksi lähdepyyntö löytyy. Artikkelin jakaminen Ruotsin ja Suomen noitavainoihin eri artikkeleina olisi selkeämpää. --Thi 1. huhtikuuta 2007 kello 10.50 (UTC)

Tuollaisen jakamisen ongelmana on anakronistisuus, koska mitään Suomea ei ollut noihin aikoihin olemassakaan. Toki vastaavaa anakronismia näkee viljeltävän paljonkin.--ML 1. huhtikuuta 2007 kello 11.00 (UTC)

Samaa voi sanoa Suomen esihistoriasta. --Thi 1. huhtikuuta 2007 kello 11.02 (UTC)

"Noitavainot Suomessa" on vielä anakronistisempi, koska se viittaa Suomen olemassaoloon hallinnollisena tai oikeudellisena entiteettinä. --ML 1. huhtikuuta 2007 kello 11.12 (UTC)

Nenosen uusin kirja ei käsittele noitavainoja Suomessa tai Ruotsissa vaan yleisenä eurooppalaisena ilmiönä, joten sen käyttäminen lähteenä tässä artikkelissa ei ole perusteltua. Artikkelin jakaminen ei mielestäni ole myöskään selkeämpää, koska kyseessä oli yksi valtiollinen yksikkö, jossa toimi muun muassa sama lainsäädäntö ja jossa vaikutteet kulkivat maakunnista toiseen. "Suomen" noitavainot eivät olleet eristyksissä ollut ilmiö vaan elimellisessä yhteydessä emämaan noitavainoihin. Lähdepyyntö oli tarpeeton, koska kyseiselle kohdalle oli esitetty lähde.

Mitä wikittämiseen tulee, niin makuja lienee monia, mutta joskus se voi mennä melkein koomisuuksiin asti, kun ryhdytään linkittämään sanoja "mies", "politiikka", "joulu", "satu" tai "Jumala" (ainakin artikkelissa, joka ei varsinaisesti käsittele mitään noista aiheista). Todettakoon kuitenkin, että Ohje:Tyyliopas toteaa: "..Toisaalta linkkejä tulisi myös käyttää säästeliäästi, artikkeli voi helposti näyttää "yli-linkitetyltä" ja SS-artikkelien vaatimuksiin kuuluu, että "Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita" --Joonasl (kerro) 1. huhtikuuta 2007 kello 11.57 (UTC)

Kun, Joonas, vertasit Mooseksen lakia šariaan, niin mieleeni ei voinut olla tulematta, että voisiko Mooseksen laista tehdä oman selventävän artikkelin? Asia vaikuttaa merkittävältä ja käsite oli ilmeisesti kauankin käytössä. Nyt tässä artikkelissa jää hieman epäselväksi, että mikä se laki on ja kun käsitettä kerran käytettiin koko Euroopassa, asian voisi selventää itsenäisessä artikkelissa. – Kuohatti 1. huhtikuuta 2007 kello 15.34 (UTC)

Laiteteaan to-do - listalle. Tarkoitin tuolla vertailulla lähinnä sitä, että molemmissa tapauksissa perusongelma on sama: ei varsinaiseksi oikeusohjeeksi tarkoitetun uskonnollisen teoksen käyttäminen oikeudenkäytön pohjana johtaa ongelmiin, koska teksti ei ole systemaattista, kata kaikkia tarvittavia juridisia ongelmia jne.. --Joonasl (kerro) 2. huhtikuuta 2007 kello 05.55 (UTC)

Otavan Suuri Ensyklopedia on tästä aiheesta alaotsikoinut noitavainoista kertovan lähes aukeaman jutun yhden osan Noitavainot Ruotsissa ja Suomessa. Melkeinpä kannattaisin tätä selkeintä muotoa. --Zxc 9. huhtikuuta 2007 kello 08.55 (UTC)

Katso keskustelu yllä nimeen "Suomi" liittyvistä ongelmista.--Joonasl (kerro) 9. huhtikuuta 2007 kello 09.01 (UTC)