Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi sivuiksi/Koskue

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin suositellut artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (96,3 % kannatti suositelluksi artikkeliksi) --Barosaurus Lentus 19. tammikuuta 2009 kello 15.38 (EET) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Koskue

Tällaista eteläpohjalaiskylää yritän ensimmäiseksi suositelluksi kyläartikkeliksi. Kiitokset kaikille vertaisarviointiin osallistuneille. Olen luetuttanut artikkelin lisäksi parilla syntyperäisellä koskuelaisella ja heiltä olen saanut hyviä vinkkejä, mitä artikkelissa pitäisi olla. Roquai 5. tammikuuta 2009 kello 14.42 (EET)

Äänestys päättyy 19. tammikuuta 2009 kello 14.42 (EET).

Kannatan

1. Kannatan--Morottaja 5. tammikuuta 2009 kello 16.04 (EET)
2. Ei tästä juuri parempaa voi saada, sitaattiartikkeli ehdotonta plussaa. --Juusomoro 5. tammikuuta 2009 kello 16.15 (EET)
3. --Soppakanuuna 6. tammikuuta 2009 kello 00.54 (EET)
4. Paljon tanakkaa asiaa. Kielikin on sujuvaa. --Ras 6. tammikuuta 2009 kello 09.07 (EET)
5. --Barosaurus Lentus 6. tammikuuta 2009 kello 12.50 (EET)
6. Kannatan varauksetta. —Tve4 ^(Gblk) 6. tammikuuta 2009 kello 13.41 (EET)
7. Ehdottomasti. Vastustajalla harvinaisen vakuuttavat perusteet. —kallerna™ 6. tammikuuta 2009 kello 16.20 (EET)
8. --JannE 6. tammikuuta 2009 kello 16.40 (EET)
9. Harvoin näin pitkiä kyläartikkeleita näkee. --Ville Siliämaa 6. tammikuuta 2009 kello 20.08 (EET)
10. No mikä ettei, mutta kylläpä on surullista luettavaa varsinkin kohdassa "palvelut". Kaikki on lakkautettu.--Tanár 6. tammikuuta 2009 kello 23.28 (EET)
11. Eteläpohjalaiskylä suositelluksi. Hienoa! --Quinn 6. tammikuuta 2009 kello 23.39 (EET)
12. Erinomaista työtä. --Höyhens 7. tammikuuta 2009 kello 00.22 (EET)
13. Kannatan. 8I88888I8 7. tammikuuta 2009 kello 15.38 (EET)
14. Ihan ok. Vähän on vielä ylimääräistä tekstiä. Kielessä vielä parannettavaa. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 8. tammikuuta 2009 kello 05.09 (EET)
15. --MiPe ^(wikinät) 8. tammikuuta 2009 kello 18.46 (EET)
16. Pitkän pohdinnan jälkeen jaa-ääni. Ei sillä etteikö hyvin kirjoitettu ja mainiosti kuvitettu artikkeli ansaitsisi SS-statusta, mutta aihe pani vähän miettimään. On kyllä hyvä, että tällainen perusteellinen kyläartikkeli on olemassa, sillä se selventää mm. rakennemuutoksen historiaa ja sitä kautta Suomen historiaa. --Ukas 9. tammikuuta 2009 kello 23.53 (EET)
17. Kannatan. --Vici 10. tammikuuta 2009 kello 14.24 (EET)
18. Roquai sai käänneettyä pään. --Eetvartti ^(Kerro) 10. tammikuuta 2009 kello 20.47 (EET)
19. --Pisces 16. tammikuuta 2009 kello 15.24 (EET)
20. Söpö. --Jaakonam 10. tammikuuta 2009 kello 21.56 (EET)
21. Olen takinkääntäjä :) D100a 11. tammikuuta 2009 kello 19.53 (EET)
22. --Unara 12. tammikuuta 2009 kello 20.32 (EET)
23. Lähteet epäillyttävät, mutta menkööt. Pomsta^Diskuse 14. tammikuuta 2009 kello 18.38 (EET)
24. Vaikka voisi ne lähteet olla vieläkin monipuolisemmat. Kyläartikkeliksi kyllä noin muuten erinomaista tasoa.--Velma 15. tammikuuta 2009 kello 14.06 (EET)
25. Eiköhän kyseessä ole yksi parhaista kylä-artikkeleista. En valita lähteistä, tuskin niitä hirveän montaa on olemassa yhdestä kylästä. Lakritsa 17. tammikuuta 2009 kello 23.03 (EET)

Vastustan

1. 1. Äääh voisi lähes jokaisesta takahikiästä olevaa yrittää suositelluksi artikkelelsiksi..Liian tavanomainen juttu. Kääntäkää artikkeli Englanniksi ja laittakaa Eng puolelle niin sitten voisin kannattaa asiaaD100a 6. tammikuuta 2009 kello 10.13 (EET
   2. Hieman liikaa yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi entisistä kaupoista. Yksityiskohtainen kylähistoriikki kuuluisi minusta Wikikirjastoon, mikäli paikallishistorian kirjoitus hyväksytään oppikirjaksi. Kuvitus on komea. Jos teksti keskittyisi nähtävyyksiin ja merkittävään historiaan, tämä menestyisi minusta englanninkielisenäkin. --Thi 6. tammikuuta 2009 kello 23.34 (EET)
   3. Lähteitä/viitteitä hallitsee turhan paljon Nevalan tekstit. Muuten hieno artikkeli. --Eetvartti ^(Kerro) 10. tammikuuta 2009 kello 19.28 (EET)

1. Harvinaisen pitkän pohdinnan jälkeen tänne puolelle. Ei yksi kirjallinen riitä, vaikka se sisältäisi useampia eri lähteitä. Hyväksi kyllä, mutta ei ss. --Peltimikko 13. tammikuuta 2009 kello 19.40 (EET)

Hylätyt äänet

1. Pitäiskö mun tehhä Pertunmaasta tai Tarnolasta suositussivu?? Oon samaa mieltä D100A:n kanssa Vastustan –Ukkeliinos 16. tammikuuta 2009 kello 18.32 (EET) Äänen jätti Ukkeliinos (keskustelu - muokkaukset). Käyttäjät joilla on liian vähän muokkauksia, tai jotka ovat rekisteröityneet äänestyksen aloittamisen jälkeen, eivät ole äänioikeutettuja. –JmT 16. tammikuuta 2009 kello 18.52 (EET)

Keskustelu

D100a: haluaisit siis lukea englanniksi samat asiat? Minkä ihmeen vuoksi? Suositellulta artikkelilta ei kuitenkaan edellytetä muita kieliversioita, eikä myöskään, ettei takahikiöistä saisi kirjoittaa suositeltua. Enkä nyt Koskuetta välttämättä takahikiäksi sanoisikaan, kulkeehan kolmostie sen läpi. Roquai 6. tammikuuta 2009 kello 13.32 (EET)

No voihan jopa kolmostie sen läpi! Siis entä jos paikan läpi kulkee eurooppa 4 (E75) tai tuusulanväylä? Ovatko ne paikat merkittävänpiä kuin Koskue? D100a 6. tammikuuta 2009 kello 14.51 (EET)

Yritätkö siis sanoa, että Koskue olisi epämerkittävä Wikipedian kannalta vai mitä? Minä en mistään tuusulanväylistä tiedä, mutta kai senkin varrella on maantieteellisiä kohteita eli Wikipedian kannalta merkittäviä. Roquai 6. tammikuuta 2009 kello 15.07 (EET)

Aivan siis mikä tekee Koskuen merkittävämmäksi kuin esim:Äänekoski tai Ii?D100a 6. tammikuuta 2009 kello 16.07 (EET)

Koskue ei ole merkittävämpi kuin Ii tai Äänekoski. Tällä tosiasialla ei ole mitään merkitystä tämän artikkelin ss-äänestyksessä. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 6. tammikuuta 2009 kello 16.15 (EET)

Kohteen takahikiyys ei todellakaan ole kriteeri, vaan artikkelin hyvyys. Sellaisestakin aiheesta kuin Käymälät Japanissa on hyvä artikkeli. Enemmän ongelmia voivat tuottaa lähteet, joiden saatavuus vaihtelee, ja kaikkialta niitä ei ole välttämättä kovin laajalti tai niitä on etsittävä tiuhalla kammalla.--Urjanhai 8. tammikuuta 2009 kello 19.38 (EET)

Niinpä, Pohjanmaalta pitää lähteä lainaamaan kirjaa. ;) Roquai 8. tammikuuta 2009 kello 19.54 (EET)

Vain yksi kirjallinen lähde? --Peltimikko 6. tammikuuta 2009 kello 19.21 (EET)

Lainaan itseäni: "Se kirja on kirjoitettu useiden eri lähteiden pohjalta ja helpommin asiat tarkistaa yhdestä kirjasta, kuin etsii käsiinsä esim. wanhat Koskuen joulu -lehdet, Jalasjärven kirkonkirjat, 1970-lukulaisen Aamulehden tai Kurikan ja Jalasjärven kunnallislehden numeron vuodelta 1968 jne." Koskuesta kertovia kirjoja ei satu olemaan kuin tämä yksi. Roquai 6. tammikuuta 2009 kello 19.23 (EET)

Thi: Vaikeakin tuosta on mitään pois jättää, koska sitten pitäisi melkein jättää kaikki pois. Mutta kaupoista ja mistä muusta otan tekstiä pois? (Huomenna...) Roquai 6. tammikuuta 2009 kello 23.54 (EET)

Tämä on mielenkiintoinen, jopa erinomainen artikkeli. Toisaalta muistaakseni virkettä ei saisi aloittaa numerolla, ei edes vuosiluvulla. Voisikohan sen jotenkin korjata. Kunnallisvaalit pitäisi päivittää. Ei ole myöskään kiellettyä kertoa kuka pääsi valtuuston puheenjohtajaksi saakka 2003. Pois tästä tuskin kannattaa mitään ottaa. Ehkä sisällissodan ja talvi- ja jatkosodan vaikutuksista voisi olla jokunen rivi. Ja onko koskuelaiset kaikki evlut. vai onko jotain lahkoja jne. Tyydyn uskomaan että tämä ei riko Nevalan copyrightejä. Mutta en ole kerennyt huomauttelemaan aiemmin erinäisistä syistä niin että annan puoltoäänen heti. terv. --Höyhens 7. tammikuuta 2009 kello 00.22 (EET)

Kiitos korjauksistasi. Nyt ei pitäisi ainakaan kovin montaa numerolla alkavaa virkettä olla enää. Kunnallisvaalit päivitän, kunhan Jalasjärven kunta saa päivitettyä tiedot sivuilleen. Nyt siellä lukee, että uudet tiedot piti tulla ennen vuoden 2008 loppua. Lisäsin myös noissa sodissa kuolleiden lukumäärät. Muutenhan sota-ajasta on juttua eri otsikoiden alla. Sanoisin, että Koskuelta ei mitään lahkoja löydy eli ev.lutteja ovat. Tietenkään tälle ei varmaan mistään lähdettä löydy eli jää pois artikkelista. Ja kyllä Nevalan ja kumppanien tekstit on sen verran myllätty, käännelty ja väännelty, ettei tekijänoikeuksia rikota. ;) Roquai 7. tammikuuta 2009 kello 19.51 (EET)

Luin läpi. Muutamia huomioita:

• "Kesäisin alueelle tuli pirkanmaalaisia" Sanottiinko jossain lähteessä nimenomaan pirkanmaalaisia?
• Väestön kehitys? nyt artikkelissa on vain kaksi väkilukua 500 vuoden ajalta. Aikaisemmilta ajoilta riittää tuo savujen kertominen, mutta kiva olisi kuulla esim. 1900-luvun alun väkilukuja.
• Poistin artikkelista jonkunverran ylimääräistä tekstiä. Poistaisin vielä tämänkin pätkän: "Eläkkeelle Outokummun kaivokselta jäänyt Juho Tenhunen teki 1950-luvun puolivälissä valtauksen Koskuen lounaisosasta, Mustaluoman läheltä. Hän alkoi etsiä valtaukseltaan kultaa. Kullanetsintä tehtiin pääasiassa talkootyönä ja työntekijöinä oli pääasiassa mustalammilaisia. Parin vuoden jälkeen louhinta loppui, koska kultaa ei löytynyt."
• "Koskuen Mustajoen ympäristöstä löydettiin 1970-luvun alussa vesiesiintymiä" ilmeisesti pohjavesiesiintymiä?
• "...apteekin, kevarin,..." ilmeisesti kievarin, mutta voi olla muutakin?
• "Lisäksi rakennuksessa pidettiin karjaa." ilmeisesti rakennuksessa oli tosiaan myös jonkunlaiset tilat karjalle?
• "...jonkin matkaa etelään" kuinka kaukana? 400 metriä? 2 km? 6 km?
• "kuivaaja" on kuivuri?
• Aika moni lause alkaa "Vuonna 1920..." korjasin noita ison kasan, mutta kyllä siellä vielä niitä vielä löytyy. Muutenkin lauserakenteet välillä vähän hukassa.
• vaihdoin pankit pankkikonttoreiksi. Olivatko itsenäisiä pankkeja vai pankkikonttoreita? )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 8. tammikuuta 2009 kello 05.09 (EET)

• Kiitos. Kaikki on kirjoitettu lähteiden pohjalta eli kyllä alueelle tuli pirkanmaalaisia lähteen mukaan.
• Väkilukuja olisi kiva tietää tosiaan, mutta en ole löytänyt.
• Itse jättäisin kullankaivuut, sillä ei kai sitä nyt joka kylästä tai pitäjästäkään ole kultaa kaivettu ja kyllä tuo tuntuu olevan hyvin tiedossakin. Lähteen mukaan tuon kultakaivoksen alueelta on myöhemmin löytynyt jotain malmia ja malminetsintäkone on lennellyt alueen yllä. Samaten sodissa kuolleiden lukumäärät ehkä olisi ollut hyvä säilyttää.
• Korjasin kuivaajan kuivuriksi ja vesiesiintymät pohjavesiesiintymiksi.
• Sana "kevari" tarkoittaa samaa kuin kievari. Ainakin Pohjanmaalla tuntuisi käytettävän paljon tuota kevari-nimitystä.
• Lähteessä sanotaan: "...toi hän mukanaan myös kirjakaupan, postin, leipomon, kevarin ja apteekin. Kaikki toimi saman talon tiloissa. Pitihän talossa lisäksi olla vielä karjaakin." Eli luultavasti joku oma tila karjallekin.
• Laitoin Koskuen Esson sijaitsemaan kirkonkylässä. Oli jäänyt Aurun jäljiltä noin, mutta kyllä se mielestäni kirkonkylällä sijaitsee, kun siinä samassa läjässä noin 800 metrin etäisyydellä sijaitsevat kaupat, koulu, leirintäalue, entiset pankit ja kirkko.
• Pankkikonttoreita olivat. Roquai 8. tammikuuta 2009 kello 16.04 (EET)

Nyt ei lauseiden pitäisi juurikaan enää alkaa "Vuonna..." jne. Roquai 8. tammikuuta 2009 kello 16.26 (EET)

• En yhtään epäile etteikö Koskueessa olisi ollut kävijöitä nykyiseltä pirkanmaalta. Kysyin tuota lähinnä sen vuoksi, että termi pirkanmaalaiset sisältyy jo satakuntalaisiin ja hämäläisiin. Meinasin jo poistaa pirkanmaalaiset, mutta ajattelin ensin kysyä miksi nimenomaan pirkanmaalaiset mainitaan erikseen. Jos ei mitään syytä pirkanmaalaisten erilliseen mainintaan ole, sen voi poistaa tai korvata muodolla: hämäläisiä sekä ylä- ja alasatakuntalaisia. Itse poistaisin pirkanmaalaiset.
• Jos kullankaivuu jätetään, niin sitten pitää tarkistaa termistöä: louhinta taitaa olla vähän väärin jos vasta etsittiin, taikka sitten Koskuella on aika hullua väkeä kun louhivat vaikka mitään ei ole vielä löytynytkään. Itse poistaisin kohdan edelleenkin, koska Suomessa kullan etsintä on todella tavallista.
• Eipä esim. ss-artikkelissa Turku ole mainintaa kaatuneista. Eli jos se ei tuo artikkeliin mitään muuta tietoa kuin että: ok, koskuelaisetkin saivat sotia ja heit kaatui niin kohdan voi jättää mainitsematta. Itse jättäisin kaatuneet pois.
• Karjarakennus: Nyt artikkelista saa kuvan että kyseisessä rakennuksessa pidettiin karjaa, vaikka lähteessä ei anneta tällaista kuvaa, vaan karja saattoi oleskella erillisessä rakennuksessa. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 8. tammikuuta 2009 kello 18.47 (EET)

Ok, poistin pirkanmaalaiset ja Piirron kaupan karjankin kokonaan. Minusta tuosta ylle kirjoittamastani suorasta lainauksesta tosin saa sen käsityksen, että karja oli samassa rakennuksessa. Kaatuneetkin saavat kai sitten jäädä pois kokonaan. Ehkä tuosta kullanetsinnästä sai väärän käsityksen. Dynamiitillä ja porilla siellä on louhittu. Roquai 8. tammikuuta 2009 kello 19.19 (EET)

Kyläartikkelien ongelma on, että vain harvoista kylistä on ammattitutkijoiden kirjoittamia tutkimuksia lähteiksi ja pitäjänhistorioidenkin olemassaolo ja kylittäisen tiedon määrä niissä vaihtelee. Itse kirjoitin yhden (lyhyen) kyläartikkelin kylästä, jossa kyläkirjan tekijä sattui olemaan politiikantutkimuksen emeritusprofessori (ja pääministerin isä, mutta se ei nyt kuulu tähän), ja tämä helpotti kirjoittamista merkittävästi. Esimerkki aiemmin hyväksi artikkeliksi valitusta paikallishistoriallisesta / kylähistoriallisesta artikkelista näkyy olevan Hietamäen kappeli, ja siinä on näköjään ollut mahdollisuus käyttää paljon ammattitutkijoiden tuottamia lähteitä. Jos näitä ei ole, niin kirjoittaminen on paljon vaikeampaa.--Urjanhai 8. tammikuuta 2009 kello 19.13 (EET)

Juu, tottahan tuo voi olla. Koskuen kyläkirjan on tekstit on kirjoittanut 15 koskuelaista ja koostanut näköjään kansalaisopiston rehtori. Parhaitenhan koskuelaiset kylänsä tuntee ja minulle on ollut oikeinkin helppoa kirjoittaa tämä artikkeli, kun itsekin melko hyvin Koskuetta tunnen. Toista voisi olla jos pitäisi kirjoittaa ss vaikkapa jostain Someron kylästä ei-ammattitutkijan kirjoitusten perusteella. Roquai 8. tammikuuta 2009 kello 19.38 (EET)

Artikkelista puuttuu julkisen liikenteen kulkuyhteydet.--Kaak 11. tammikuuta 2009 kello 10.35 (EET)

Lisätty. Roquai 11. tammikuuta 2009 kello 17.09 (EET)

Löysin Koskuen kirkon historian erillisenä artikkelina wikipediasta, miksi sitä ei ole laitettu samaan artikkeliin muun infon kanssa? Itse artikkelissa mainitaan vain eoämääräisesti suurimman osan oleva ev.lut seurakuntaan kuuluvia. Siten vois laittaa hieman tilastoja mikä on eri uskontokuntien edestuksesta tai siviilirekisterissä olevien määrästä prosentteina..D100a 11. tammikuuta 2009 kello 11.41 (EET)

Kirkko on omana artikkelinaan, koska kirkot ovat yksittäinkin merkittäviä, kuten vaikkapa tästä luokasta selviää. Kirkosta voi myöhemmin kirjoittaa oman suositellun. Artikkelissa ei ole eikä ole koskaan ollutkaan mitään mainintoja koskuelaisten ev.lut-seurakuntaan kuulumisesta. Laittaisin toki tilastoja, jos vain olisi lähde. Roquai 11. tammikuuta 2009 kello 14.03 (EET)

Linkki koskuen kirkoon näkyy olevan muodoltaan sellainen, että linkkiä avaamatta ei voi olla varma, viittaako se artikkeliin Kirkko vai Koskuen kirkko. Tätä voisi ehkä koettaa selventää niin, että erillisen artikkelin olemassaolo Koskuen kirkosta kävisi suoraan linkin muodosta ilmi ilman että linkkiä tarvitsisi tarkistaa.--Urjanhai 11. tammikuuta 2009 kello 20.05 (EET)

Hyvä huomio. Yritin selventää. Roquai 11. tammikuuta 2009 kello 22.49 (EET)

Peltimikko: Entä jos ei olisi kirjalähteitä lainkaan, kuten ei isossa osassa suositelluista olekaan? Kirjalähteet olisi siis korvattu kokonaan nettilähteillä. Olisiko sitten ss? Ilmeisesti, koska monesti artikkeleihin, joissa ei ole kirjalähteitä lainkaan, ei niitä edes vaadita. Mutta, jos artikkelissa on yksikin kirjalähde, niin se on aina liian vähän. Roquai 13. tammikuuta 2009 kello 19.54 (EET)

Valitettavasti en näe montaa verkkolähdettäkään. Yksittäisiä verkkoviittauksia kyllä löytyy, mutta niitä ei ole käytetty laajemmin. Artikkeli voi sisältönsä puolesta kelvata suositteluksi, mutta eri lähteiden käyttö on mielestäni suositeltavan sivun pakollista kauraa. --Peltimikko 14. tammikuuta 2009 kello 23.17 (EET)

Niin tarkoitin tietenkin, ettei artikkelissa olisi lainkaan kirjalähteitä, vaan ne olisi kokonaan korvattu eri nettilähteillä. Koskuesta nyt ei tosin netistäkään juuri mitään löydy. Esim. suositellussa artikkelissa Yellowstonen kansallispuisto ei ole ainuttakaan kirjalähdettä. ;) Roquai 15. tammikuuta 2009 kello 16.37 (EET)

Pomsta: Mikä lähteissä epäilyttää? Epäluotettaviako? Roquai 14. tammikuuta 2009 kello 18.40 (EET)