Wikipedia:Äänestys/Artikkelien nimeäminen

	Tämä sivu on arkisto alla olevasta äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien, ohjeiden tai käytäntöjen keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hylätty, 71,4% äänistä

Pitkän keskustelun päätteeksi jo aikoja sitten päädyttiin artikkelien nimeämisessä tällaiseen muotoiluun, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin pitsa/pizza -tyyppisiltä kiistoilta. Tuodaan tämä nyt sitten äänestykseen. Ilmoita kantasi alla olevaan uuteen käytäntöön laittamalla nimesi joko kohtaan "kannatan" tai "vastustan". Äänestys päättyy 17.3. klo 11:00 (Suomen aikaa).

Ehdotuksen läpimeneminen vaatii 75% kannatuksen.

Lisättäköön vielä muutama sana siitä mistä nyt äänestetään. Äänestyksen kohde ei ole vaihtoehto nykyiselle käytännölle, jonka mukaan artikkelit tulee nimetä hyvän yleiskielen mukaan, vaan menetelmä, jolla epäselvissä tilanteissa voidaan päästä konsensukseen siitä mikä on hyvää yleiskieltä.

Artikkelin nimessä noudatetaan pääsääntöisesti Kielitoimiston tai yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) ohjeistuksia.

Jos nimestä on erimielisyyksiä, siitä voidaan äänestää, ja muu käytössä oleva nimi voidaan ottaa käyttöön Wikipediassa, jos

• Kielitoimisto ja YSA ehdottavat samaa muotoa, ja muuta nimeä kannattaa vähintään 3/4 äänestäjistä,
• Kielitoimisto tai YSA ehdottavat jotain muotoa, ja muuta nimeä kannattaa vähintään 2/3 äänestäjistä.

Jos Kielitoimisto ja YSA ehdottavat eri muotoja, voidaan näiden muotojen välillä järjestää äänestys siten, että enemmän kannatusta saanut nimi otetaan käyttöön. Jokin kolmas nimi otetaan käyttöön, jos se saa kaksi kertaa enemmän ääniä kuin sekä Kielitoimiston että YSA:n kannattama muoto. Äänestys voidaan järjestää vasta viimeisenä keinona perusteellisen keskustelun jälkeen, jos asiasta ei pystytä muuten päättämään.

Äänet

Kannatan

1. --Joonas (kerro) 3. maaliskuuta 2006 kello 08.54 (UTC)
2. --needle 3. maaliskuuta 2006 kello 08.55 (UTC)
3. --Hasdrubal 3. maaliskuuta 2006 kello 10.17 (UTC)
4. --Mjoo, hyvä olisi joku käytäntö saada. -Aslak 3. maaliskuuta 2006 kello 11.10 (UTC)
5. --Nironen 3. maaliskuuta 2006 kello 15.03 (UTC)
6. Tämä ei ole vastakkainen "yleiskieli"-argumentille, ja erityisesti tämä on selkeä. -Samulili 3. maaliskuuta 2006 kello 15.09 (UTC)
7. Yleiskielessä eniten käytetyn termin valinta on lähes poikkeuksetta uutta tutkimusta. Näin ollen Kotus/YSA antavat hyvän pohjan artikkelin nimeämiselle. --Jannex 3. maaliskuuta 2006 kello 16.19 (UTC)
8. Kotus ja YSA ovat hyviä auktoriteetteja. --TBone 3. maaliskuuta 2006 kello 16.50 (UTC)
9. --Hautala 3. maaliskuuta 2006 kello 18.53 (UTC)
10. --SimoM 3. maaliskuuta 2006 kello 19.27 (UTC)
11. --Los3 3. maaliskuuta 2006 kello 19.44 (UTC)
12. Keskusteluun viitaten, kas kun ei pharao. Vakavasti puhuen koko juttu on minulle aivan sama, koska artikkelin nimi kuulemma "ei ota kantaa". -tKahkonen 3. maaliskuuta 2006 kello 20.19 (UTC)
13. Jotenkin jatkuva veivaaminen pitää ratkaista. --Ekeb 3. maaliskuuta 2006 kello 20.36 (UTC)
14. --iirolaiho (kitinää) 4. maaliskuuta 2006 kello 06.59 (UTC)
15. --Alfred Dengan 4. maaliskuuta 2006 kello 12.07 (UTC)
16. --Totuus 6. maaliskuuta 2006 kello 14.23 (UTC)
17. Ihan jees, vaikka Kotuksen ja YSA:n ylikävelemismahdollisuus silloin kun ne molemmat osoittavat samaa, on täysin turha ja vaadittava prosenttikin turhan matala--ML 6. maaliskuuta 2006 kello 14.30 (UTC)
18. Mieluummin näin. --Lendu 6. maaliskuuta 2006 kello 16.00 (UTC)
19. Menetelmäna, jolla epäselvissä tilanteissa voidaan päästä konsensukseen, tämä lienee ok. --Lex Arma
20. --Jjh 7. maaliskuuta 2006 kello 13.16 (UTC)
21. Voittaa ainakin petroolimenettelyn, ja kyseessä on käytäntö joka astuu voimaan vasta kun muut keinot on käytetty. --Agony 7. maaliskuuta 2006 kello 19.12 (UTC)
22. --Juha Kämäräinen 9. maaliskuuta 2006 kello 10.24 (UTC)
23. Aaroms 9. maaliskuuta 2006 kello 10.30 (UTC)
24. --Tsemii 9. maaliskuuta 2006 kello 22.49 (UTC)
25. Muutin mieltäni. Kyseessä ovat ainoat vakavastiotettavat auktoriteetit, joihin nojata. Sellaisnen pohjanoteeraus kuin artikkelin nimestä äänestäminen (shakki) ei kyllä saisi toteutua, mutta parempi tämä on kuin vanha ja sekava. --SM 9. maaliskuuta 2006 kello 23.08 (UTC)
26. --Kouluhai 11. maaliskuuta 2006 kello 12.23 (UTC)
27. --Juice 12. maaliskuuta 2006 kello 18.50 (UTC)
28. --Myrtti <3 15. maaliskuuta 2006 kello 05.42 (UTC)
29. --Matti-92 16. maaliskuuta 2006 kello 18.48 (UTC)
30. Turhaa kuluttaa aikaa tuommoiseen turhanpäiväiseen.. --Pudeo 16. maaliskuuta 2006 kello 18.58 (UTC)

Vastustan

1. --Teveten 3. maaliskuuta 2006 kello 09.17 (UTC) katso keskustelu alla. Kysymyksen uudelleenmuotoilun jälkeen muutan kantaani. Muutan mieltäni uudelleen. Mielestäni nykymuodossakin äänestys on muotoiltu niin, että se antaa liikaa valtaa Kielitoimistolla ja YSA:lle. --Teveten 5. maaliskuuta 2006 kello 10.00 (UTC)
2. ...vaikka jäätäisiin kaiman kanssa kahden. --TeVe 3. maaliskuuta 2006 kello 09.24 (UTC)
3. Tällä yritetään vain lakaista keskustelut artikkelin nimestä maton alle vetoamalla auktoriteettiin. —MikkoM (♫) 3. maaliskuuta 2006 kello 11.11 (UTC)

   --SM 3. maaliskuuta 2006 kello 15.05 (UTC) Muutan mieltäni. --SM 9. maaliskuuta 2006 kello 23.06 (UTC)

   Artikkelin nimen tulee olla yleiskielessä eniten käytetty nimi, eikä mikään surkuhupaisa suositus. --iirolaiho (kitinää) 3. maaliskuuta 2006 kello 15.07 (UTC) Nyt ymmärsin, mistä äänestetään.

   --Alfred Dengan 3. maaliskuuta 2006 kello 15.58 (UTC) En ollut lukenut sivun yläosan tekstiä tarpeeksi tarkkaan, että olisin tajunnut mistä äänestetään.

4. Tämä äänestys pitää sisällään niin monta perseestä olevaa pointtia etten edes tiedä mistä aloittaisin. Aloitetaan vastustamisesta. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 3. maaliskuuta 2006 kello 20.29 (UTC)

   Nei nei nei. Kielitoimisto on joskus out. Nythän mä vasta tajusin tän koko homman. (eikai joku muuttanut tuota sääntöä kesken äänestyksen?) --Matti-92 5. maaliskuuta 2006 kello 14.33 (UTC)

5. Nuo byrokraatithan kannattavat täysin typeriä muotoja esimerkiksi sanoista pizza, prosessori, printteri jne. Ei semmoisille natseille - natsithan sanojen kansankielistämistä juuri harrastivat - pidä antaa yhtään periksi. --Cyborg Orangutan model-123 5. maaliskuuta 2006 kello 14.38 (UTC)
6. En näe mitään mieltä antaa valtaa jollekin byrokratian kukkaselle, kielitoimistolla. Käyttökäämme tervettä talounpoikoisjärkeä, jos sitä vielä meillä hitustakaan on. Alexius Manfelt 8. maaliskuuta 2006 kello 19.34 (UTC)
7. Tevetenin perustelu keskustelun 1. kommentissa riittänee perusteluksi --Altair 11. maaliskuuta 2006 kello 19.46 (UTC)
8. Käytäntö sisältää niin monta epäkohtaa, ettei niitä ole mielekästä listata tähän. --kompak 14. maaliskuuta 2006 kello 21.49 (UTC)
9. En kannata -käyttäjä:jagesta 15. maaliskuuta kello 1:40.
10. Tasapainoiseksi ja kopromissiksi kutsuminen on tässä yhteydessä lähinnä surkuhupaisaa. Pienimmän yllätyksen tie on se kultainen ohje, ja kielitoimistot ovat usein yllättäviä. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 15. maaliskuuta 2006 kello 07.00 (UTC)
11. Uskomatonta kyllä, me osaamme pääsääntöisesti päättää itse. Höyhens 16. maaliskuuta 2006 kello 14.05 (UTC)
12. Äänestyksessä mainitut auktoriteetit saattavat ajaa jotakin hyvänä pitämäänsä sanaa kielipoliittisin perustein. Sellaisesta ehdotuksesta poikkeamisen ei pitäisi minusta vaatia määräenemmistöä. Kyseisiä auktoriteetteja kannattaisi pitää vain yhtenä keinona muiden joukossa pohdittaessa valittavaa nimeä. – Nysalor 16. maaliskuuta 2006 kello 17.31 (UTC)

Hylätyt

1. -- Kannatan. Ei voida ajatella että jokainen kirjoittaja käyttää mitä sattuu, jolloin saadaan oikein sekametelisoppa. Kotus on hyvä yhteinen auktoriteetti, parempi kuin sinä ja minä. Kieli tietenkin kehittyy, eikä mikään estä nimiä muuttumasta aikaa myöten - tällaisessa sähköisessa versiossahan muutokset on helppo tehdä. -- --Ulrika 4. maaliskuuta 2006 kello 12.32 (UTC) (Käyttäjällä 10 artikkeleihin kohdistunutta muokkausta viikolta ennen tätä.--Hasdrubal 4. maaliskuuta 2006 kello 16.36 (UTC))
2. --Kannatan myös, muuten sivustosta voisi tulla aikamoinen sekamelska. Parempi kuunnella asiantuntiaa kuin itseään.--◄AC!D► 4. maaliskuuta 2006 kello 17.25 (UTC) (Uusi käyttäjätunnus, ei yhtään artikkeleihin kohdistunutta muokkausta ennen tätä. --Hasdrubal 4. maaliskuuta 2006 kello 16.36 (UTC))
3. --MiPe 5. maaliskuuta 2006 kello 07.37(UTC) (Käyttäjällä 9 artikkeleihin kohdistunutta muokkausta ennen tätä. --Hasdrubal 6. maaliskuuta 2006 kello 16.50 (UTC))

Keskustelu

Wikipedian artikkelin nimi tulee olla pääsääntöisesti se, millä nimellä aiheeseen viitataan yleiskielessä. Kielitoimiston viralliset ohjeet saattavat olla syvältä ja poikittain. En halua artikkeleiden nimeksi mitään sätiö (radio), kärkky (bakteeri), äänikkö (magnetofoni), paukkumaissi (popcorn) ja joukkoistuin (sohva) hirvityksiä.--Teveten 3. maaliskuuta 2006 kello 09.22 (UTC)

Teveten on oikeassa: Kielitoimisto ja YSA esittävät aika useinkin vakiintuneen käytännön vastaista muotoa mm. paikannimiin, jota esim. Maanmittauslaitos sitten käyttää. Tielaitos (ja sen edeltäjät) ovat käyttäneet pääasiassa yleisintä (kenties paikallista?) muotoa/kirjoitusasua, mikä näkyy kyllä maastoon sijoitettuja paikannimikylttejä ja painettuja karttoja vertailtaessa. --TeVe 3. maaliskuuta 2006 kello 09.24 (UTC)

Kuten varmaan ehdotuksesta huomaatte, muitakin muotoja voidaan tarpeen vaatiessa käyttää. "Yleiskielisyys" argumentin perin pohjainen heikkous on se, ettei sille ole mitään järkevää mittaria ja toisaalta esim. "Google testi" ei huomioi sanojen käytön kontekstia. Tietosanakirjassa käytetään erilaista kieltä kun jippiin tai Demin keskustelufoorumeilla.. --Joonas (kerro) 3. maaliskuuta 2006 kello 09.30 (UTC)

Yleiskieli ei tarkoita samaa kuin puhekieli. Yleiskieltä käytetään esimerkiksi sanomalehdissä. Monilla keskustelupalstoilla käytetään täysin omaa kieltään, joka ei ole yleis- eikä puhekieltä vaan niinQ zilleen kezkustelupalstakieltä. Minusta tulisi lähteä siitä, että perussääntö on yleiskielinen termi. Siitä voidaan sitten poiketa tarpeen vaatiessa.--Teveten 3. maaliskuuta 2006 kello 09.57 (UTC)

Sitten on myös niin, että 'yleiskielestä' on yhtä monta mieltä kuin miestäkin. Jonkinlainen säännöstä on oltava, josta voidaan tarkistaa miten asia oikeesti on. Jos siltä pohjalta lähdettääisiin, meillä olisivat yhä käytössä gramofoni, reklaami, automatsiooni. Jotkin uudissanat voivat alkuun kuulostaa hassuilta niihin liittyvien konnotaatioiden takia, mutta kun aikaa kuluu, ylimääräiset rippuvat pois ja sana neutralisoituu. Yleiskielenkin (tai oikeastaan kai Nokian) kautta on toisaalta tullut esimerkiksi mainio 'kännykkä', tosin ei kai sitä voi ihan virallisissa yhteyksissä käyttää. ----Ulrika 4. maaliskuuta 2006 kello 12.57 (UTC)

Kaksi kertaa enemmän ääniä vai kaksi kertaa niin paljon ääniä? [1] --194.89.68.38 3. maaliskuuta 2006 kello 09.38 (UTC)

Sikäli kun käsitän mitä olen aiemmin tästä kirjoittanut, se tarkoittaa ensimmäistä. Eli 75%. (Tosin tuon linkin kohdalta löytyvä kommenttini on näin jälkikäteen tarkasteltuna vähintäänkin hämärä.:) Tuota kohtaa ei onneksi jouduta soveltamaan käytännössä juuri koskaan. --Hasdrubal 3. maaliskuuta 2006 kello 19.54 (UTC)

Taustaa

Äänestittepä miten hyvänsä, niin toivottavasti huomioitte, että kyseessä on todellakin kompromissi. Pitkä keskustelu osoitti, että yleiskieli-puolueen ja kielitoimisto-puolueen näkökantoja on vaikea tasapainottaa. Nykyisestä ohjeesta seuraa toistuvasti näitä pitzzsa/fa(a)rao/šhakki-kiistoja ja tämä ehdotus ainakin pyrkii huomioimaan molempien leirien kannat. On epäselvää, onko näissä oloissa mahdollista muodostaa asiassa tätä paremmin hyväksyttävissä olevaa kompromissia. --Hasdrubal 3. maaliskuuta 2006 kello 10.17 (UTC)

Pizza/Pitsa ja fa(a)rao ongelmien takia ei ole syytä muuttaa koko wikipedian artikkeleiden nimeämiskäytännön perustetta, joka on ollut yleiskieli. Ongelmat voidaan yksiselitteisesti ratkaista myös Gasoline vs. Petrol kiistan tavoin. --Teveten 3. maaliskuuta 2006 kello 10.49 (UTC)

Tässä on myös hyvä huomioida, että standardeja luodaan siksi, että ne yhtenäistävät hajanaisia käytäntöjä. YSA on "Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA) on yksikielinen, kaikki tieteen- ja tiedonalat kattava yleissanasto, johon on koottu eri alojen yleisin terminologia." ja käyttämällä yhtenäisesti samoja sanoja samoille asioille tiedon etsiminen ja löytäminen helpottuu. Mitä petrol-ratkaisumalliin tulee, olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että epäselvissä tai kiistaa herättävissä tilanteissa nimen omaan edellämainituista syistä tulisi käyttää YSA/kielitoimiston suosittelemaa termiä, ei jotain satunnaisesti valikoitunutta termiä..--Joonas (kerro) 3. maaliskuuta 2006 kello 11.04 (UTC)

Tavalliset ihmiset eivät käytä yleiskielessään tai tiedon etsimisessään YSA:aa. —MikkoM (♫) 3. maaliskuuta 2006 kello 11.13 (UTC)

Ei tämä mitään perustetta muuta. Toivottavasti tässä äänestyksen yhteydessä ei kuitenkaan aleta enää uudestaan debatoimaan tästä varsinaisesta asiasta, eiköhän ne kaikki olennaiset argumentit jo tulleet siellä keskustelussa. Kysymys tässä on yksinkertaisesti siitä, onko esitetty malli parempi kuin nykyinen tila, jossa kiistojen ratkaisusta ei ole mitään käytäntöä. --Hasdrubal 3. maaliskuuta 2006 kello 11.12 (UTC)

Kuten sanottiinkin jo, mutta artikkelin nimen valinta sen perusteella, että se on "yleiskielessä käytetty termi" on lähes aina uutta tutkimusta, mikä ei Wikipediaan sovi, ja YSA ja Kielitoimisto ovat useissa tapauksissa ainoat auktoriteetit, joihin voidaan vedota. Näiltä osin uusi käytäntö olisi melko hyvä, mutta sen sijaan artikkelin nimestä äänestäminen tuntuu askeleelta väärään suuntaan. --SM 3. maaliskuuta 2006 kello 16.27 (UTC)

Äänestys on mainittu viimeisenä keinona ja sitä tulee edeltää pitkä keskustelu. Toivon mukaan yleensä päästäisiin konsensukseen esim. joko kielitoimiston tai YSA:n muodosta tai jostain muusta. Mielestäni äänestys kuitenkin joissain tilanteissa on parempi ratkaisu kun en-wikin mielivaltainen ensimmäinen muokkaus käytäntö. --Joonas (kerro) 3. maaliskuuta 2006 kello 16.38 (UTC)

Äänestys tulee kyseeseen vain hyvin harvoissa tapauksissa. Esityksen on tarkoitus minimoida äänestysten tarve. Äänestysmahdollisuus on hyvä olla olemassa siltä varalta, jos esitetyt auktoriteetit sattuvat suosittelemaan jotain älytöntä, eli yleiskielestä poikkeavaa. Silloin niistä voidaan viimeisenä keinona äänestyksellä poiketa. --Hasdrubal 3. maaliskuuta 2006 kello 19.22 (UTC)

SM ja JanneX: "Yleiskielessä eniten käytetyn termin valinta on lähes poikkeuksetta uutta tutkimusta." Anteeksi kuinka? Väittäisin että asia on juurikin päinvastoin. Kielitsto esim. kommentoi vasta jälkijunassa kansan syviin riveihin nähden jonkun uuden termin kieliasua. Voitteko antaa esimerkin millä tavoin Kielitoimiston sepitys/suositus uudeksi termiksi on VÄHEMMÄN uutta tutkimusta kun kansan suussa muodon saanut muoto? Kun se on ajallisesti siis yleensä UUDEMPI + nimen-omaan on sitä ajatustyön tulosta eli tässä tapauksessa tutkimusta (sitä uudentyyppistä) kun taas yleiskieleen vakiintunut termi harvemmin on em. tavalla mietittyä vaan pikemminkin ihmisten&ilmiöiden liikkeen ja netin/lehtien ym. kautta hiljalleen vakiintunut. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 3. maaliskuuta 2006 kello 20.35 (UTC)

Uusi tutkimus ei tarkoita kirjaimellisesti "uutta tutkimusta", vaan sitä että se julkaistaan täällä ensimmäistä kertaa. Kotuksen käyttämistä lähteenä ei siis voi pitää uutena tutkimuksena, mutta "yleiskielen muodon" päättäminen ilman lähteitä voidaan hyvinkin tulkita uudeksi tutkimukseksi. --ML 6. maaliskuuta 2006 kello 14.38 (UTC)

Yleiskieli

"Äänestyksen kohde ei ole vaihtoehto nykyiselle käytännölle, jonka mukaan artikkelit tulee nimetä hyvän yleiskielen mukaan, vaan menetelmä, jolla epäselvissä tilanteissa voidaan päästä konsensukseen siitä mikä on hyvää yleiskieltä." Ai? Artikkelin nimi -sivulla kyllä lukee jotta "Wikipedian artikkelin nimi on pääsääntöisesti se, millä nimellä aiheeseen viitataan yleiskielessä." Eli agentisti koetetaan lennossa vaihtaa sanamuotoja + samantien kielitsto+YSA-vetoamiset perään viitteeksi, antamaan osviittaa siitä mikä sitten on hyvää yleiskieltä. Sivun yläosassa myös annetaan ymmärtää että erimielisyys antaa syyn vedota noihin 3/4/2/3YSA-meininkeihin ja kuka tahansa tietää että erimielisyys (= eli tuohon sääntöön turvautuminen, mikäli käyttäjä niin haluaa) on valtavan helppoa saada aikaan. Täällä on nimissä jo valmiiksi tällaisia omituisuuksia kuin Alankomaiden jalkapallomaajoukkue joka on SuomiWikin ihan oma keksintö - emme tarvi lisää pienen vähemmistön suosikkeja. Enkä ollut muuten ennen Wikipediaa koskaan kuullut YSA:sta. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 3. maaliskuuta 2006 kello 20.44 (UTC)

Keskustelu siitä mikä on yleiskieltä tai yleiskielisin ilmaus ei yleensä johda mihinkään silloin kun se on kiistanalaista. Esimerkkinä voidaan tässä käyttää esim. pizza/pitsa kiistaa, jossa muoto jota esim. Suomen suurin sanomalehti käyttää (ottaen esimerkiksi Tevetenin määritelmän ylempää) ei kelvannut "yleiskielisyys" argumentaatiossa. Yleensä Wikipediassa on periaate, että epäselvissä/kiistanalaisissa asioissa esitetään asioita käyttäen hyväksi lähteitä/auktoriteetteja. Kielitoimisto ja YSA ovat tämänkaltaisia auktoriteetteja, joiden sanan voi katsoa merkitsevän enemmän kuin yhden yksittäisen Wikipedistin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Elektronimikroskooppi uudelleennimetään Säihkälehitutähystimeksi perussääntä on edelleenkin hyvä yleiskielisyys. Tämä äänestys käsittelee vain menetelmää sille, miten hyvän yleiskielen ilmauksesta päästään yhteisymmärrykseen joissain poikkeustapauksissa. Mitä YSA:an tulee, ottaen esimerkin näistä "suurista" nimeämiskiistoista YSA:n käyttämä asiasana on "shakki", mikä ei missään nimessä liene mainitsemasi "pienen vähemmistön suosikki".--Joonas (kerro) 3. maaliskuuta 2006 kello 20.48 (UTC)

(Kuulemma kuuluu olla Sähkälehitutähystin.) --Hasdrubal 3. maaliskuuta 2006 kello 22.57 (UTC)

Ei peruste ole koskaan ollut hyvä yleiskielisyys, vaan yleisin yleiskielisyys. Tästä syystä äänestyksen johdantotekstikin on harhaanjohtava — kysymys on nimenomaan siitä, että jotkut haluavat ottaa käyttöön vähemmän käytettyjä muotoja artikkelien nimissä. —MikkoM (♫) 3. maaliskuuta 2006 kello 20.53 (UTC)

Pöh, tuo ei vaan yksinkertaisesti pidä paikkansa. "Yleisimmän" termin määrittäminen on joissain tapauksissa täysin mahdoton tehtävä ilman kuukausien/vuosien tutkimusta, joten tuolla perusteella päätökset ovat automaattisesti pitsa/pizza tyyppisissä tilanteissa täyttä mutua. Googlen hittien laskeminen on erittäin huono mittari sille mitä muotoa tulee käyttää tietosanakirjassa. --Joonas (kerro) 3. maaliskuuta 2006 kello 20.57 (UTC)

Pitääpäs. Täällä on muuten hyvin yleistä perustella omaa kantaansa hypoteettisilla tulevaisuuden uhkakuvilla. Toistuu koko ajan. Kuulimme sen käyttäjälaatikkokeskustelussa ja tässä taas. Kuukausien ja vuosien tutkimus, joopa joo. Kaikella kunnioituksella Joonas, ei kovin vakuuttava perustelu. Käsittääkseni (en jaksa nyt tarkistaa) engl. wikissä muuten edelleen on suosituksena tuo litania yleisimmästä käytöstä artikkelin nimeksi - ja tämä potentiaalisesti paljon kiistaherkemmällä alueella (= enemmän kuin 5,2 milj. puhujaa). Siinä on mielestäni jotain osviittaa. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 4. maaliskuuta 2006 kello 00.12 (UTC)

Tässä ei ole kyse mistään hypoteettisista uhkakuvista, vaan ylläoleva ehdotus on muotoutunut sen keskustelun pohjalta joka lähti käyntiin "kuuluisasta" pizza-sodasta, eli kyse on pyrkimys ratkaista hyvin konkreettinen ongelma. Tuolla pitkällä tutkimuksella tarkoitin, että jos todella halutaan konkreettisia todisteita jonkun muodon yleisyydestä niin pitää oikeasti tehdä pitkää ja laajaa frekvenssianalyysiä esim- useissa tiedotusvälineissä. Kukaan ei ole myöskään poistamassa tuota yleiskieli litaniaa fi-wikissä. Tässä äänestetään siitä, miten kiistatilanteissa tuo asia voidaan ratkaista, en-wikissä vastaava menetelmä on edellä mainitun Gasoline/Petrol-kiistan aikana mukautunut "ensimmäisen muokkauksen" -peritaate, joka on minusta huomattavasti huonompi, kuin nyt ehdotuksen alainen ehdotus. --Joonas (kerro) 4. maaliskuuta 2006 kello 08.34 (UTC)

Joo, se on vielä huonompi. Voihan tietysti olla että tähän sääntöön ei tarvitsekaan turvautua usein, jotenkin vaan tuntuu että näin käy ja saamme taas hassuja nimiä artikkeleille. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 4. maaliskuuta 2006 kello 12.20 (UTC)

Kuka nyt perustelee "omaa kantaansa hypoteettisilla tulevaisuuden uhkakuvilla" :D Jos käytäntö ei osoittaudu toimivaksi, voi sitä muuttaa myöhemmin.. --Joonas (kerro) 4. maaliskuuta 2006 kello 16.41 (UTC)

Heh jooo, mutta maalailullani on kyllä mielestäni vankka perusta tähän asti täällä artikkeleiden nimeämisessä tapahtuneissa hassutteluissa. Toteutuessaan tämä sääntö ei nähdäkseni ainakaan helpota asiaa. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 6. maaliskuuta 2006 kello 18.56 (UTC)

Olkiukko, ei täällä kukaan ole ehdottanut Google-hittien ottamista nimeämiskäytännöksi. Tosin aika harva oikeasti uskottelee edes itselleen, että pitsa olisi edes yhtä yleinen kuin pizza, vastustus siinä perustui aivan muuhun kuin yleisyyteen. Mutta tietenkin minkä tahansa ongelman voi ratkaista määrittelemällä Pyhän Kirjan (YSA-hakemisto), joka kertoo totuuden, mutta tekeekö se oikeasti artikkelin nimestä paremman? —MikkoM (♫) 3. maaliskuuta 2006 kello 21.01 (UTC)

Ei se mikään olkiukko ollut, muun muassa tuolla edellä mainitussa kiistassa noita googlehittejä laskettiin useaan otteeseen. Ok, kysytään sitten näin päin: mikä on sinun mielestäsi yleiskielen määritelmä ja missä sitä voi lukea? Tevetenin yllämainittu määritelmä Yleiskieltä käytetään esimerkiksi sanomalehdissä ei ainakaan pitsan yhteydessä kelvannut yleisyysargumentin esittäjille. Ja haluan vielä kerran painottaa yleisimmästä/parhaasta yleiskielisestä ilmauksesta ei 99,9% tapauksissta ole mitään epäilystä tai erimielisyyttä. Tämä käytäntö on tarkoitettu vain tavaksi ratkaista järkevästi ne jäljelle jäävät 0.1%. --Joonas (kerro) 3. maaliskuuta 2006 kello 21.06 (UTC)

Maan suurimman päivälehden käytäntöönkään ei oikein voi perustaa sitä mikä on hyvää kieltä. Paitsi että toimittajat, kesätoimittajat ja varsinkin avustajat kirjoittavat siellä aivan yleisesti mitä sattuu, siellä on myös eriskummallisia vakiintunteita käytäntöjä, Hesarin yleiskieltä. Esimerkiksi tietokone on yhä 'näyttöpääte'. Kuka teistä hyväksyisi sen yleiskieliseksi sanaksi? Joonaksella on hyviä argumentteja. Kannatan. -- --Ulrika 4. maaliskuuta 2006 kello 12.57 (UTC)

"Ei peruste ole koskaan ollut hyvä yleiskielisyys, vaan yleisin yleiskielisyys.". Missä tuollainen vaatimus on? Jos se on noin, on se ilman muuta korjattava. Täällä tehdään tietosanakirjaa eikä pidetä anarkistista kokeilua. Sama kuin että oikeinkirjoituksessa käytettäisiin yleisimmin käytettyjä muotoja tyyliin ihana=ihq ja lyhenteitä tyyliin lol! riippumatta siitä, mitä jotkut auktoriteettikävyt oikeinkirjoituksesta sanovat. --ML 6. maaliskuuta 2006 kello 14.45 (UTC)

Minä ainakin olen ymmärtänyt yleiskielisyyden myös automaattisesti tarkoittavat oikein kirjoitettua tekstiä, koska yleiskieli ei ole sama asia kuin puhekieli, nettikieli tai tekstarikieli. Ymmärrän yleiskielen kielenä, jota käytetään asiatekstissä, esimerkiksi suuressa sanomalehdessä. Esimerkiksi oikein:Bill Gates, väärin:William Henry Gates III, KBE tai Oikein:kondomi, väärin:kortsu. Näinhän tyyliopaskin opettaa.--Teveten 6. maaliskuuta 2006 kello 15.10 (UTC)

Tuskin YSA tai Kotuskaan suosittelevat muotoa "kortsu", joten eihän tässä ole silloin minkäänlaista ongelmaa :) Niin kuin on jo moneen kertaan todettu, koko ylläolevan ehdotuksen tarkoitus on tarjota keino ratkaista ne 0,01% tapauksista, jossa otsikointi tuottaa kiistaa, jota ei saada ratkaistua (Lex pi[zz|ts]a). Esittämäsi muotoilu ei tarjoa minkäänlaista keinoa ratkaista näitä kiistoja. Tämän ehdotuksen tarkoituksena ei ole ajaa mitään kielipoliittista ohjelmaa Wikipediassa eikä ottaa kantaa Kotukseen yleensä (jostain käsittämättömästä syystä kielitoimiston mollaaminen kun tuntuu olevan suomalainen kansallisurheilulaji). --Joonas (kerro) 6. maaliskuuta 2006 kello 15.39 (UTC)

Voitko vannoa kaksi sormea iPodilla, ettei Wikipedian artikkeleiden nimeksi koskaan tule joukkomeniö tai haarasoipio, jos päädymme tämän ehdotuksen kannalle >;) Pelkään, että jos luovutamme ylipäällikkyydeen Kielitoimistolle, niin Skynet ottaa vallan ja edessä on Judgement day.--Teveten 6. maaliskuuta 2006 kello 16.01 (UTC)

Kielitoimisto tekee suosituksia, jotka kaikki eivät yleisty yleiskieleen. ..ja kuten alempana olevasta linkistä voit tarkistaa, "haarasoipio" suositus on urbaanilegenda, kotus ei sellaista suositusta ole koskaan tehnyt. Ehdotuksessa Kotusta tasapainottamassa on YSA, joka sanavalinnoissaan on varsin konservatiivinen (YSA käyttää edelleen mm. muotoa "shakki" muodon "šakki" sijaan). --Joonas (kerro) 7. maaliskuuta 2006 kello 06.22 (UTC)

Tunnustan, että parhaiden propagandaperiaatteiden (faktan sekoittaminen fiktioon) mukaisesti käytin haarasoipio ja joukkomeniö esimerkejä, vaikka tiesin, että ne eivät ole kielitoimiston käsialaa. Anteeksi.--Teveten 7. maaliskuuta 2006 kello 06.53 (UTC)

...ja minua on täällä verrattu Goebbelssiin! :D --Joonas (kerro) 10. maaliskuuta 2006 kello 07.22 (UTC)

Tämä keskustelu ainakin todistaa sen, mitä alempana kirjoitin, eli kukaan ei ole samaa mieltä siitä mitä yleiskieli tarkoittaa. "Kielitoimiston ylipäällikkyydestä" puhuminen on todella kieromielistä retoriikkaa, kun ehdotuksessa oikein erikseen taataan mahdollisuus kävellä toimiston yli ja antaa palttua juuri mainitun kaltaisille hirveyksille. Tietysti Kielitoimiston painoarvoa äänestyksissä voitaisiin laskea esitetystä 2/3:sta, mutta 1/2 tarkoittaisikin jo toimiston jättämistä ilman mitään painoa. Tämä varmasti sopisi sinulle ja muille yleisyyspuolueessa, mutta monikohan oikeakielisyyspuolueesta suostuisi tähän. Epäilenpä, että tämän ehdotuksen kaatuminen johtaisi joko pattitilanteen jatkumiseen pi[zz|ts]an osalta, johonkin täysin mielivaltaiseen huutoäänestykseen nimestä (jonka jotkut hyväksyvät, toiset eivät, ja sitten riidellään lisää) tai sitten tappeluun Gasoline/Petrol-tyyppisestä ratkaisusta (joka ei taatusti mene läpi ilman äläkkää). Mitään realistista vaihtoehtoa tälle ehdotukselle en ole nähnyt. Etenkään sellaista, joka edes jotenkin huomioisi molempien puolien kantoja. --Hasdrubal 6. maaliskuuta 2006 kello 16.45 (UTC)

Miksei artikkelin nimestä voisi ongelmatapauksessa yksinkertaisesti äänestää? Eniten ääniä saanut muoto voittaisi, jos ehdokkaita olisi useita, niin kaksi eniten saanutta pääsisi jatkoon ja sitten voittanut esitys tulisi artikkelin nimeksi. Miksi tämä kaikista yksinkertaisin järjestely ei olisi hyvä?--Teveten 6. maaliskuuta 2006 kello 18.40 (UTC)

Joku puhui Kantista, toinen oikeakielisyydestä, jotkut muut jostain muusta. Ja pistän minäkin hanttiin, jos siihen tullaan. --Hasdrubal 6. maaliskuuta 2006 kello 18.47 (UTC)

Pikaisesti katsoen äänestystä vastusti ainoastaan yksi kirjoittaja ja tämäkin tällä hetkellä äänestettävänä oleva käytäntö sisältää toteutuessaan äänestyksen (duh). Siis: Miksi pitää äänestää niin vaikeasti? Miksi kielitoimistoa, YSA:a, Hesaria tai Kantia tarvii ollenkaan sotkea asiaan? Demokratiaa!--Teveten 6. maaliskuuta 2006 kello 18.58 (UTC)

Enpä sanoisi että äänestäneiden jakaminen kahteen 'puolueeseen' ja itse kannattamansa nimeäminen oikeakielisyyspuolueeksi myöskään on kovin suoramielistä retoriikkaa. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 6. maaliskuuta 2006 kello 18.53 (UTC)

Ilmeisesti täällä leimataan heti jonkun "oikeakielisyyden" kannattajaksi, jos ei kiroa toimistoa alimpaan hornaan. Kiitoksia vaan tästäkin täysin mielivaltaisesta luokituksesta. Jos nyt kuitenkin huomaisit, etten ole jakanut ketään äänestymiskäyttäytymisen perusteella, vaan edeltävän keskustelun. Puolesta äänestäneissä on selvästi kumpiakin, vastaan äänestäneissä lähinnä yleisyyspuolueen äärilaita. --Hasdrubal 6. maaliskuuta 2006 kello 18.59 (UTC)

Koska sanan "yleiskieli" merkityksestä on epäselvyyttä, suositukseen kannattaa muuttaa sen tilalle tutumpi synonyymi "kirjakieli". --Mikko Paananen 6. maaliskuuta 2006 kello 18.42 (UTC)

Ehkäpä meidän kaikkien kannattaisi lukea tämä artikkeli Kotuksen sivuilta, ottaa syvään henkeä ja käyttää maalaisjärkeä. Tätä käytäntöä ei kuitenkaan (toivottavasti) tarvita kovinkaan usein, sillä näitä Pizza/Pitsoja ja Pohjois-Koreoita syntyy kuitenkin aika harvoin. --Lendu 6. maaliskuuta 2006 kello 19.15 (UTC)

Minä en ole keksinyt mitään logiikkaa artikkelien nimille. Siirsin kerran Vangin dilemman nimelle Vangin pulma, mutta nimen yleisyyden takia siirtoni kumottiin. Toisaalta tein lineaarialgebrassa esiintyvistä moduleista artikkelin nimellä moduli, mutta se siirrettiin nimelle moduuli. En ole koskaan kuullut matematiikassa puhuttavan moduuleista, vaan kaikissa lukemissani kirjoissa on käytetty termiä moduli. --Matikkapoika 6. maaliskuuta 2006 kello 19.27 (UTC)

Äänestyksen aihe näyttää äänestyksen aikana muuttuneen

Alkuperäinen äänestyskysymys oli tällainen. Mielestäni ei ole hyvä kesken äänestyksen muuttaa sitä, mistä äänestetään.--Teveten 5. maaliskuuta 2006 kello 09.30 (UTC)

Lisäsin tuon lauseen, koska ilmeisesti kukaan ei vaivautunut lukemaan ehdotusta edeltänyttä keskustelua ja siksi vaikutti olevan epäselvyyttä siitä mistä äänestetään. Syy on tietenkin minun koska en alun perin selvittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta siis äänestyksen kohde ei ole missään vaiheessa muuttunut.--Joonas (kerro) 5. maaliskuuta 2006 kello 09.35 (UTC)

Ok. Minä ainakin käsitin tuon alkuperäisen kysymysmuotoilun niin, että uusi käytäntö muuttaisi aiemman "artikkelin nimi tulee olla pääsääntöisesti se, millä nimellä aiheeseen viitataan yleiskielessä" käytännön tilalle uudeksi käytännöksi "Artikkelin nimessä noudatetaan pääsääntöisesti Kielitoimiston tai yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) ohjeistuksia". Kiitoksia selvennyksestä.--Teveten 5. maaliskuuta 2006 kello 09.55 (UTC)

Yritin hieman jäljittää mistä tässä tulkintaepäselvyydessä on kyse. Olen havaitsevani saman epäselvyyden jo sivulla Keskustelu:Pitsa/Pizza (tätä ehdotustahan voisi melkein kutsua nimellä lex pitsa/pizza, koska tämä on täysin sidoksissa tuohon keskusteluun). Toisaalta ilmeisesti yleiskieli ja se mitä siihen lasketaan kuuluvaksi tarkoittaa eri keskustelijoille eri asiaa. Toisille se on Google-haku, toisille ylhäältä annettu suositus, useimmille jotain siltä väliltä. Toisaalta, yritettäessä ratkaista pitsa/pizza-kysymystä, näkemykset siitä miten tämä ehdotus suhtautuu nykyiseen nimeämiskäytäntöön vaihtelivat tai puuttuivat kokonaan. Tämä epämääräisyys sitten kantautui tänne asti. Toivottavasti nyt kuitenkin meillä on yhteinen näkemys siitä, mitä tällä ehdotuksella yritetään saavuttaa. (Ilmeisesti joka tapauksessa, täysin riippumatta äänestyskysymyksen muotoilusta ynnä muusta, tästä on äänestysperustelujen pohjalta päätellen tulossa monelle jonkinlainen kielitoimiston luottamuslauseäänestys. Mikä on hassua.) --Hasdrubal 5. maaliskuuta 2006 kello 16.28 (UTC)

Tämä Google-uskovaisuus tuntuu hassulta. Eihän se ole kuin hakukone verkkosivuille. Ei se kerro mikä on yleiskielinen nimitys jollekin asialla valtaväestön keskuudessa. Voisi jopa väittää, että on tosio (huomaa kielitoimiston suosittama muoto), että verkkosivut jopa useimmiten toistavat helpommin virheellistä termistöä. --Ekeb 5. maaliskuuta 2006 kello 16.35 (UTC)

Äänikynnys

Unohdin äänestystä käynnistäessäni äänikynnyksen määrittelemisen (mea culpa, mea maxima culpa) ja laitoin sen nyt 75%, joka on sama kun esim. tällä hetkellä käynnissä olevalla osoitepaljastinäänestyksellä. Sinne tuo luku on tullut metan ohjeista. Toivottavasti tämä käy kaikille. Ettei epäilystä manipulointiyrityksestä heräisi, tällä hetkellä näyttää siltä, että äänestys ei tule hyväksytyksi. --Joonas (kerro) 16. maaliskuuta 2006 kello 18.36 (UTC)

Pitää varmaan kaikkien muistaa, että nykyinen sääntä on "Wikipedian artikkelin nimi on pääsääntöisesti se, millä nimellä aiheeseen viitataan yleiskielessä" ja jos tätä ehdotusta ei hyväksytä, tuo jää ainoaksi säännöksi ja jos yleiskielessä aiheeseen viitataan useammalla kuin yhdellä nimellä, niin ei ole mitään sovittua tapaa artikkelin nimen päättämiseen - muuta kuin äänestys tai puukko. -Samulili 16. maaliskuuta 2006 kello 18.43 (UTC)

Totta. Siksi tuo 75 % kynnys tuntuu kovin suurelta, sillä tämähän ei korvaa mitään olemassaolevaa käytäntöä, vaan luo uuden käytännön ristiriitatilanteiden selvittämiseen. Itsekin tulkitsen nykyistä käytäntöä siten, että mikäli ristiriita ei selviä keskustelemalla, turvaudutaan äänestykseen. (Samalla periaattella kuin tässä artikkelin nimen muuttaminen tarvitsee sitten reilun enemmistön, muuten artikkeli jää vanhalle nimelleen.) --Jannex 16. maaliskuuta 2006 kello 18.46 (UTC)

Koska yleisesti Wikipediassa asiat päätetään konsensuksella, artikkelin nimestä äänestäminen ei ole nykyisessä käytännössä mahdollista. Sen takia tämä äänestys. Jos nimestä halutaan tämän jälkeen alkaa äänestää, pitäisi ensin äänestää siitä miten äänestetään. Oletettavasti, jos tämä kaatuu, Teveten&kumppanit haluavat tuoda tällaiseen samanlaiseen äänestykseen ehdotuksen "Artikkelin nimi päätetään äänestämällä yksinkertaisella enemmistöllä" tms. --Hasdrubal 16. maaliskuuta 2006 kello 18.51 (UTC)

Tässä on muuten se hauska puoli artikkelin pi[zz|ts]a osalta, että jos tämä kaatuu huomenaamuna, se näyttäisi jäävän nimelle pitsa. Jos yksinkertaisen enemmistön mallin taakse ei saada konsensusta, eikä pitsan siirtämiseksi pizzaksi ole konsensusta, joudutaan ilmeisesti palaamaan tapaukseen gasoline/petrol, jonka nojalla alkuperäisen kirjoittajan suosittelema muoto eli pitsa jää voimaan. Tämä varmasti miellyttää monia tätä ehdotusta vastaan äänestäneistä, tuntien heidän kantansa kysymykseen. Noh, niin makaa kuin petaa. :) --Hasdrubal 16. maaliskuuta 2006 kello 19.52 (UTC)

Jaahas, joku kutsui? Ihmettelinkin kun ei oltu ollenkaan määritelty, minkälaisen enemmistön ehdotus vaatisi tullakseen hyväksytyksi. Miksi äänestyskynnys on juuri 75% eikä esim. 50.01% riitä? Minulle itselleni kelpaisi 50.01% enemmistökin, vaikka oma kantani jääkin siinä tapauksessa tappiolle.--Teveten 16. maaliskuuta 2006 kello 20.24 (UTC)

Joonas ilmeisesti pisti sen 75:een, koska esim. 70, joka oli käytössä etusivuäänestyksessä, tarkoittaisi tällä hetkellä hänen oman kantansa voittoa, mikä taas herättäisi varmasti tyytymättömyyttä/väärinkäytössyytöksiä. Eipä tuota rajaa varmaan enää voi laskea muut kuin ne, jotka ovat vastustussarakkeessa (vink,vink :). Valitettavaa tosiaan, että rajaa ei huomattu heti aluksi asettaa. Mutta toivottavasti, kävi miten kävi, jatkossa kuitenkin huomioidaan, että merkittävä osa käyttäjistä oli valmis tukemaan tätä ehdotusta. --Hasdrubal 16. maaliskuuta 2006 kello 20.44 (UTC)

vinkki huomioitu. Tuntuisi kuitenkin oudolta, jos joku muu kuin äänestyksen aloittaja muuttaisi äänikynnystä. Sitä paitsi vastustajia on 12 kpl enkä oikein voi puhua heidän kaikkien puolesta.--Teveten 17. maaliskuuta 2006 kello 07.01 (UTC)

Mielestäni tämä ohje on sanamuodoiltaan sellainen, että sen voi ottaa käyttöön aivan minkä artikkelin kohdalla tahansa, olipa nimisotaa käyty tai ei. Ja mitä vikaa olisi yksinkertaisessa ääntenenemmistössä esim. äänestettäessä nimeä vaihtoehtojen pitsa ja pizza välillä? --TeVe 17. maaliskuuta 2006 kello 07.05 (UTC)

Minä nimenomaan kannatan yksinkertaiseen enemmistöön perustuvaa äänestämistä artikkelin nimestä, jos asiasta ei muuten päästä sopimukseen. Tarvinnee laittaa sellainen äänestys pystyyn, jos tämä ei mene läpi.--Teveten 17. maaliskuuta 2006 kello 07.07 (UTC)

Wikipedia:Äänestys/Artikkelien nimeäminen2. Tuolla sitä varmaan voi vaikka myöhemmin tänään kysyä wikikansalta. Luonnollisesti samalla äänikynnyksellä kuin tässä. --Hasdrubal 17. maaliskuuta 2006 kello 07.10 (UTC)