Wes Walz
| Wes Walz | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. toukokuuta 1970 Calgary, Alberta, Kanada |
| Kansalaisuus |
 Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | Keskushyökkääjä |
| Maila | Oikea |
| Pituus | 178 cm |
| Paino | 82 kg |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1990–2007 |
| Seurat |
Maine Mariners (AHL), Boston Bruins (NHL), Hershey Bears (AHL), Philadelphia Flyers (NHL), Calgary Flames (NHL), Adirondack Red Wings (AHL), Detroit Red Wings (NHL), EV Zug (NLA), HC Lugano (NLA), Minnesota Wild (NHL) |
| NHL-varaus |
58. varaus, 1989 Boston Bruins |
Wes Walz (s. 15. toukokuuta 1970 Calgary, Alberta) on kanadalainen ammattilaisuransa lopettanut jääkiekkoilija.
Walzin ensimmäinen merkittävä juniorijoukkueensa oli WHL:n Prince Albert Raiders, jossa pelasi yhden ottelun kaudella 1987–88. Seuraavat kaksi kautta Walz kiekkoili saman sarjan Lethbridge Hurricanesissa, jossa valittiin kaudella 1988–89 vuoden tulokkaaksi ja kaudella 1989–90 Idän tähdistökentälliseen. [1]
Walz varattiin NHL:ään kesällä 1989. Hänet varasi Boston Bruins kolmannella kierroksella. Ensimmäisen NHL-pelinsä Walz pelasi vielä kaudella 1989–1990 Bostonissa. Seuraavien kuuden kauden aikana Walz yritti vakiinnuttaa paikkaansa NHL:ssä. [2] Kesken kauden 1991–1992 Boston kauppasi Walzin, Garry Galleyn ja kolmannen kierroksen varausoikeuden Philadelphia Flyersiin vaihdossa Gord Murphyyn, Brian Dobbiniin ja kahteen varausvuoroon. Elokuussa 1993 Walz teki sopimuksen Calgary Flamesin ja syyskuussa 1995 Detroit Red Wingsin kanssa. [1]
Yritettyään turhaan vakiinnuttaa paikkaansa NHL:ssä Walz päätti kesällä 1996 siirtyä Sveitsin pääsarjaan ja pelasi siellä neljä menestyksellistä kautta [2]. Vuodet 1996–1999 Walz pelasi EV Zugissa ja kauden 1999–2000 HC Luganossa. Walz voitti Zugissa Sveitsin mestaruuden keväällä 1998, jolloin hänet valittiin myös sarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi. Seuraavalla kaudella hän voitti European Hockey Leaguen pistepörssin. [3]
Kaudeksi 2000–2001 NHL:ään liittyneen Minnesota Wildin manageri Doug Risebrough hankki Walzin joukkueeseensa. Minnesotassa Walz oli viiden kokonaisen kauden ajan valmentaja Jacques Lemairen luottopelaajia. Hänestä tuli NHL:n parhaimpia puolustavia hyökkääjiä. Vaikka Walz ei tehnyt kertaakaan urallaan 20 maalia, hän oli merkittävässä roolissa Minnesotassa. Kaudella 2002–2003 Minnesota eteni Läntisen konferenssin finaaleihin ja Walz oli ehdolla Frank J. Selke Trophyn voittajaksi ja oli joukkueensa toiseksi tehokkain pelaaja pudotuspeleissä. [2]
Walz lopetti uransa kesken kauden 2007–2008. Hän oli jättänyt joukkueen marraskuun alussa henkilökohtaisten syiden takia. Joulukuun alussa Walz ilmoitti lopettavansa uransa, sillä ei ollut enää tyytyväinen omaan pelilliseen panokseensa. Walz ehti pelata NHL:ssä 607 runkosarjaottelua, joista 438 Minnesotassa. Pisteitä Walz teki urallaan 109+151. Hän oli lopettamishetkellään eniten pelejä Wildin organisaation historiassa ja oli Marián Gáboríkin ohella viimeinen pelaaja, joka oli edustanut joukkuetta sen alusta saakka. [2]
Kanadan maajoukkuetta Walz on edustanut kaksissa arvokisoissa. Vuonna 1990 hän oli voittamassa kultaa nuorten MM-kisoista. Aikuisten kilpailuissa Walz oli mukana vuonna 2001. [2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Wes Walz legendsofhockey.net. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 2. joulukuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ a b c d e AP: Minnesota Wild center Wes Walz announces retirement from NHL sports.yahoo.com. 1. joulukuuta 2007. Yahoo! Inc.. Viitattu 2. joulukuuta 2007. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Wes Walz - player profile and career stats eurohockey.com. Viitattu 2. joulukuuta 2007. (englanniksi)