Walter Heimbürger

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Walter Fredrik Heimbürger (30. marraskuuta 1856 Helsinki3. helmikuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen RKP:n kansanedustajana toiminut oikeusneuvosmies.

Heimbürgerin vanhemmat olivat valtioneuvos Ludvig Fredrik Heimbürger ja Rosalie Fredrika Margareta Wilhelmina Geitell. Walter Heimbürger oli naimisissa vuodesta 1890 Emilia Matilda Norrménin kanssa. Hän pääsi ylioppilaaksi 1874, suoritti yleisen oikeustutkinnon 1880 ja sai varatuomarin arvon 1882.

Heimbürger toimi Suomen senaatissa talousosaston ylimääräisenä kopistina 1880–1886 ja oikeusosaston ylimääräinen kopistina 1886. Hän oli Suomen Pankin setelipainon valvojana Kööpenhaminassa 1885–1886, rautatiehallituksen toimisto-osaston notaarina 1886–1888, säätyvaltiopäivien lakivaliokunnan sihteerinä 1888 ja Helsingin raastuvanoikeudessa oikeusneuvosmiehenä 1888–1897 sekä vanhempana oikeusneuvosmiehenä 1897–1920.

Heimbürger oli myös Suomen Pankin vt. johtajana 1894, Granit Oy:n johtokunnan puheenjohtajana, Suomen merivakuutus Oy:n ja Suomen jälleenvakuutus Oy:n johtajana sekä Helsingin kaupunginvaltuuston notaarina.

Heimbürger oli porvarissäädyssä Helsingin edustaja valtiopäivillä 1904–1905 ja 1905–1906.[1] Hän oli RKP:n kansanedustajana 1908–1909 edustaen Uudenmaan läänin vaalipiiriä. Hän oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen ja Helsingin rahatoimikamarin varapuheenjohtaja.

  1. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 118–119. Helsinki: Otava, 1921.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]