Wallenius (suku)
Suomen useista Wallenius-nimisistä suvuista tunnetuin on Naantalista lähtöisin oleva vanha pappis-, sivistys- ja virkamiessuku. Sukuun kuuluvat myös aateloidut Walleenit ja Wallenskiöldit.
Suvun varhaisin tunnettu jäsen on vuonna 1607 kuollut Naantalin kappalainen Michael Michaelis, joka saattoi olla aiemman kirkkoherra Michael Henricin poika. Michael Michaelisin poika, Vesilahden kirkkoherra Josef Wallenius (1596–1643) otti itselleen sukunimen Wallenius kotikaupunkinsa Naantalin latinankielisen nimen Vallis Gratiae mukaan. Hänen jälkeläisistään kolme aateloitiin, näistä pojanpojanpoika, hovioikeuden asessori ja maaherra Jeremias Wallén jo Ruotsin vallan aikana; hänen sukunsa sammui ennen 1700-luvun loppua. Hänen veljenpojanpoikansa C. J. Walleen aateloitiin Suomessa vuonna 1816 ja korotettiin vapaaherraksi 1854. Toiseen sukuhaaraan kuulunut senaattori Erik Wallensköld puolestaan aateloitiin 1832.[1]
Jäseniä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wallenius-nimiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jeremias Wallén, alk. Wallenius (1693–1772), maaherra
- Johan Wallenius (1698–1746), teologian professori, tuomiorovasti, Jeremias Wallénin veli
- Gabriel Wallenius (1725–1808), kruununvouti, Pohjois-Karjalan kehittäjä
- Martin Johan Wallenius (1731–1773), matematiikan professori, Johan Walleniuksen poika
- Ivar Wallenius (1750–1818), Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra, edustaja Porvoon valtiopäivillä, Johan Walleniuksen poika
- Johan Fredrik Wallenius (1765–1836), runousopin ja kaunopuheisuuden professori, Turun akatemian rehtori, Martin Johan Walleniuksen poika
- Isak Alexis Wallenius (1826–1883), Säämingin kappalainen, kirjailija
- Kurt Martti Wallenius (1893–1984), kenraali, Lapuan liikkeen vaikuttajia
Walleenit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Erik Walleen (1734–1818), Turun hovioikeuden varapresidentti, Ruotsin korkeimman oikeuden jäsen, Johan Walleniuksen poika
- Carl Johan Walleen (1781–1867), senaattori, maaherra, prokuraattori, Erik Walleenin poika
- Emil Stjernvall-Walleen (1806–1890), ministerivaltiosihteeri, C. J. Walleenin adoptiopoika
- Carl Edvard Walleen (1819–1856), valtioneuvos, kenraalikuvernöörin kansliapäällikkö, C. J. Walleenin poika
- Vladimir Alfons Walleen (1820–1870), kenraalimajuri, Uudenmaan läänin kuvernööri, C. J. Walleenin poika
Wallensköldit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Erik Wallensköld (1779–1846), maaherra, senaattori, valtioneuvos, Gabriel Walleniuksen poika
- Adolf Waldemar Wallensköld (1828–1873), senaattori, Erik Wallensköldin poika
- Axel Gabriel Wallensköld (1864–1933), kielitieteilijä, Åbo Akademin kansleri, A. W. Wallensköldin poika
- Viggo Wallensköld (s. 1969), kuvataiteilija
Muut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viljo Valleala (s. 1913), Haminan kaupunginjohtaja, K. M. Walleniuksen veljenpoika
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Veli-Matti Autio: Wallenius (1500 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.