Walesinharrieri
| Walesinharrieri | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Wales,  Iso-Britannia |
| Määrä | kuollut sukupuuttoon |
| Alkuperäinen käyttö | jäniksen ja saukon metsästys |
| Muita nimityksiä | Welsh Harrier |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus | 39-56 cm |
| Väritys | musta tai black & tan |
Walesinharrieri (Welsh Harrier) on sukupuuttoon kuollut walesilainen koirarotu.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Walesinharrieri oli kuin englantilaisen harrierin karkeakarvainen versio. Juurikin karvapeitteensä laadun vuoksi sitä kuvailtiin kuitenkin enemmän saukkokoiran kuin harrierin näköiseksi.[1] Rawdon Lee kuitenkin mainitsee teoksessaan Modern Dogs, Sporting Division, Vol 1 vuodelta 1897 myös sileäkarvaisen walesinharrierin: sen väritys oli musta tai black & tan ja säkäkorkeus vaihteli 39–56 cm välillä.[2]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rotua käytettiin pääasiallisesti jäniksen, mutta myös saukon ja muun riistan metsästykseen. Thomas Pearcen mukaan mikään muu ajokoira ei ollut yhtä hyvin sopeutunut tehtäväänsä eikä ollut yhtä hyvä saaliin metsästyksessä kukkuloisissa laaksoissa.[1]
Walesinharrieri oli vielä 1870-luvulla kotiseudullaan suhteellisen yleinen, ja se tunnettiin "karkeakarvaisena walesinharrierina" (rough Welsh Harrier). Vuosisadan vaihteessa yksilöitä oli vielä jonkin verran, mutta ne kuolivat sukupuuttoon pian sen jälkeen – arviolta jossain vaiheessa 1900-luvun ensimmäistä puoliskoa.[1]
Vaikutus nykyisiin rotuihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erään asiantuntijan mukaan Walesissa paikallisten kettukoirien vainua yritettiin parantaa risteyttämällä niitä walesinharriereiden kanssa, mikä saattaa olla syy niin ikään nykyisissä walesinkettukoirissa esiintyvälle karkealle karvapeitteelle.[1]