Wadern
| Wadern | |
|---|---|
 Marktplatz Wadern |
|
 vaakuna |
|
  Wadern |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Saarland |
| Piirikunta | Merzig-Wadern |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 111,0 km² |
| Korkeus | 278 m |
| Väkiluku (2018) | 15 727[1] |
| – Väestötiheys | 142 as./km² |
| Postinumero | 66687 |
| Suuntanumero(t) | 06871, 06874 |
Wadern on kaupunki Merzig-Wadernin piirikunnassa Saarlandin osavaltiossa Lounais-Saksassa.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wadern sijaitsee Hunsrückin keskivuoriston kupeessa Saarlandin pohjoisosassa Prims-joen varrella. Prims on Saarin 65-kilometrinen sivujoki. Wadern rajautuu pohjoisessa Rheinland-Pfalzin osavaltioon. Linnuntie-etäisyys Saarbrückenistä on noin 35 kilometriä pohjoisluoteeseen ja Trieristä noin 30 kilometriä kaakkoon. Etäisyys Luxembourgista on noin 55 kilometriä itään.[2]
Wadern koostuu kolmestatoista osa-alueesta, joiden keskuksia erottavat toisistaan peltoaukeat ja metsät. Kantakaupunki Wadern sijaitsee kaupungin keskiosassa, väestöltään suurin osa-alue on Nunkirchenin kylä kaupungin eteläosassa. Kaikkiaan Wadernissa on 24 kylää.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wadernin alueella asui muinoin kelttejä ja roomalaisia, frankkeja. Kaupungin nimi palautuu kelttiläisiin kantasanoihin ud ja wad, jotka tarkoittavat kosteaa, märkää. Roomalaistie Trieristä Metziin ja Wormsiin kulki Wadernin seudulla, mutta roomalaisvallasta ei ole juuri säilynyt jälkiä. Ensimmäinen asiakirjamaininta on Büschfeldin kaupunginosasta vuodelta 802, Wadern mainitaan ensi kerran vuonna 950. Keskiajalla Wadernin alue oli hallinnollisesti hajanainen: osa kylistä kuului Trierin vaaliruhtinaskuntaan ja osa Lothringenin herttuakuntaan. Kolmantena hallintoalueena oli Herrschaft Dagstuhl. Burg Dagstuhl vaikutti merkittävästi seudun kehitykseen. 1600-luvulla seudun voimahahmo oli Speyerin piispa Philipp Christoph von Sötern.[3]
Markkinaoikeudet Wadern sai 1765. Ranskan vallankumouksen jälkeen Wadern kuului Sarren departementiin ja vuodesta 1815 Preussiin. Merzig-Wadernin alue oli jakautunut vuosina 1920–1935: Merzig kuului Saarin alueeseen (Territoire du Bassin de la Sarre) ja Wadern Preussiin. Piirikunta yhdistettiin jälleen toisen maailmansodan jälkeen. Vuoden 1974 aluereformin yhteydessä muodostettiin nykyinen Wadern neljästätoista itsenäisestä maalaiskunnasta. Kaupunkioikeudet Wadern sai 1978.[3]
Burg Dagstuhl on nykyisin rauniolinnoitus. Wadernissa on myös Schloss Dagstuhl, jonka kreivi Anton von Öttingen-Soetern-Hohenbaldern rakennutti 1760.
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wadern on Hochwaldin alueen talouselämän keskus. Teollisuutta edustaa muun muassa korkean lisäarvon muovituotteita valmistava Lockweiler Plastic Werke GmbH. Teollisuuskonserni ThyssenKruppilla on toimipaikka Wadernissa.
Wadernissa on tiheä alemman tieverkon järjestelmä, joka nivoutuu paikalliseen katuverkkoon. Moottoritie BAB 1 on reititetty Wadernin itäpuolitse ja BAB 8 kulkee edellistä kauempana Wadernin eteläpuolitse. BAB 62 puolestaan erkanee BAB 1:stä Wadernin koillispuolella.
Lähteet ja viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Fläche, Bevölkerung in den Gemeinden am 31.12.2018 nach Geschlecht, Einwohner je km2 und Anteil an der Gesamtbevölkerung (Basis Zensus 2011) Saarland.de. Statistisches Amt Saarland. Viitattu 2.4.2020.
- ↑ Entfernung von Wadern, Saarland, Deutschland nach_ Entfernungsrechnerkm.com. Viitattu 2.4.2020.
- ↑ a b Stadtgeschichte Wadern Wadern.de. Stadt Wadern. Viitattu 2.4.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
