Wärtsilä 46
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Wärtsilä 46 (aikaisemmin tunnettiin myös nimellä Wärtsilä Vasa 46) on Wärtsilän valmistama nelitahtinen keskinopea dieselmoottorimalli. Mallimerkintä 46 tarkoittaa sylinterin halkaisijaa senttimetreissä. Moottoria käytetään sekä voimalaitoksissa että merimoottorina. Erityisen tunnetuksi se on tullut risteilyaluksien voimanlähteenä. Moottorista on olemassa sekä rivi- että V-moottorisovellukset. Merimoottorista on olemassa eri tehoversioita. Ensimmäisen eli A-version teho on n. 800 kW/sylinteri, D-version 1155 kW/sylinteri. Voimalaitosmoottoreissa ei edellä mainittua luokitusta käytetä. Käytössä olevat kierrosluvut ovat seuraavat:
Kierrosnopeus | Käyttökohde |
---|---|
450 rpm | Käytössä mekaanisella propulsiolla varustetuissa merimoottoreissa. |
500 rpm | Tietyt mekaanisella propulsiolla varustetut merimoottorit sekä 50 Hz taajuudella toimivat dieselsähköiset merimoottorisovellukset sekä voimalaitokset. |
514 rpm | 60 Hz taajuudella toimivat dieselsähköiset merimoottorisovellukset sekä voimalaitokset. |
600 rpm | 50 ja 60 Hz taajuudella toimivat voimalaitokset. |
Moottorista on olemassa seuraavat sylinterikonfiguraatiot. Joissain on maininta esimerkkisovelluksesta. Malli 20V46 on käytössä ainoastaan voimalaitossovelluksissa.
Sylinterikonfiguraatio | Esimerkkisovellus |
---|---|
4R46 | (Vain yksi kappale valmistettu) |
6L46 (6R46) | M/S TransPine |
8L46 (8R46) | M/S Color Fantasy |
9L46 (9R46) | M/S Silja Serenade |
12V46 | M/S Independence of the Seas |
16V46 | Oasis of the Seas, RMS Queen Mary 2 |
18V46 | Voimalaitosmoottori |
Teknisiä tietoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyyppi: Ahdettu, välijäähdytetty nelitahtinen suoralla polttoaineen suihkutuksella varustettu dieselmoottori.
Sylinterilohko on yhtenä osana valettu. Raamilaakerien pukit ovat kampiakselin alapuolella ja kiinnitetty pystysuunnassa kahdella hydraulisesti kiristettävällä ruuvilla ja sivuilta vaakasuorilla sideruuveilla. Jäähdytysvesikanavat on valettu lohkoon. Kevytmetallivalusta tehtyjen kampikammion luukkujen tiivistys on toteutettu kumitiivistein. Öljypohja on hitsattu.
Sylinteriputkissa on korkea lohkon päälle ulottuva kaulus ja niihin on porattu pystysuuntaiset jäähdytyskanavat joita pitkin jäähdytysneste kulkee lohkosta sylinterinkanteen.
Raamilaakereissa on käytetty sekä kaksi- että kolmikerroksista pinnoitetta. Jokaisen raamilaakerin pukin alla on hydraulinen sylinteri jolla laakeripukki voidaan laskea raamilaakerien irrottamiseksi.
Kampiakseli on taottu yhdestä kappaleesta ja varustettu mallikohtaisin vastapainoin.
Kiertokanget on taottu ja koostuvat kolmesta osasta. Yläpään laakeri on alapuoleltaan leveämpi.
Männän yläosan renkaanurat on karkaistu. Männät on jäähdytetty kiertokangen kautta virtaavan voiteluöljyn avulla. Männänrenkaista kaksi on kromipinnoitettuja painerenkaita ja yksi on kromipinnoitettu, jousella kuormitettu öljyrengas.
Sylinterikansi on valmistettu erikoisvalusta ja kiinnitetty neljällä hydraulisesti kiristettävällä ruuvilla. Jäähdytysneste ohjautuu kannen reunoilta keskiosaa kohti jäähdyttäen tärkeimpiä alueita.
Imuventtiilit on pinnoitettu stelliitillä ja kromilla. Seetirenkaat on valettu erikoisseoksesta ja ovat vaihdettavissa.
Pakoventtiilit on tehty Nimonic-seoksesta raskaalla polttoöljyllä käyvissä sovelluksissa. Seetirenkaat on vesijäähdytetty ja ovat vaihdettavissa.
Nokka-akseli koostuu nokka- ja laakeriosapaloista jotka voidaan vaihtaa jokaisen sylinterin kohdalta erikseen.
Ruiskutuspumpuilla on erilliset rullilla varustetut nostimet, joiden pituutta muuttamalla ruiskutusajoitusta voidaan säätää. Pumput ja polttoaineputket on sijoitettu moottorin sivulle pumppuhyllylle luukkujen alle piiloon.
Välijäähdytin on suunniteltu mahdollisimman helposti huollettavaksi ja varustettu vedenerottimella.
Käynnistysjärjestelmä on paineilmatoiminen. Paineilman jakelu sylintereihin tapahtuu sytytysjärjestyksen mukaisesti nokka-akselin päähän sijoitetun käynnistysilmajakajan avulla.
Historia ja kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1980-luvulla Wärtsilä Dieselillä oli kaksi toimipistettä Suomessa. Vaasassa valmistettiin yhtiön pienemmät moottorit Wärtsilä Vasa 22 ja Vasa 32. Turun tehtaalla tehtiin samaan aikaan isompia S.E.M.T. Pielstick- ja Sulzer-lisenssimoottoreita Wärtsilän omien telakoiden käyttöön. Wärtsilän dieselpuoli oli kasvanut rajusti markkinamenestykseksi osoittautuneen Vaasassa valmistetun Wärtsilä Vasa 32:n ansiosta. Wärtsilässä suunniteltiin kaikessa hiljaisuudessa isompi moottori korvaamaan valmistuksessa olleet lisenssimallit. Kun Turkuun rakennettiin uutta tehdasrakennusta, ei ollut yleisessä tiedossa että se tulisi täysin uuden moottorimallin valmistusta varten. Vuonna 1987 Wärtsilä yllätti markkinat julkistamalla kaikkien aikojen suurimman tuotekehityspanoksensa, Wärtsilä Vasa 46:n. Mallissa oli erityisenä uutuutena esimerkiksi neljällä ruuvilla kiinnitetty sylinterikansi. Tällä tavalla moottori saatiin lyhyemmäksi. Markkinoilla ratkaisu herätti epäilyksiä kestävyytensä osalta.
Uuden mallin tuotanto pääsi kunnolla käyntiin 1990-luvun alkuun mennessä. Aika pian alkuvaiheessa mallin Vasa-nimi pudotettiin pois. Vasa-nimeä ei käytetty enää sen jälkeen esitellyissä Wärtsilän moottoreissa. Moottorin alkutaival ei ollut helppo, sillä sen pääkomponentteihin, kuten mäntään, kiertokankeen ja moottorinlohkoon jouduttiin tekemään lukuisia parannuksia. Kun moottorin lastentaudit oli korjattu, Wärtsilä 46 alkoi saavuttaa mainetta luotettavana, taloudellisena ja helppohoitoisena voimanlähteenä. Turun tehtaalla erityistä oli koko henkilökunnan sitoutuminen tuotteen ja valmistusmenetelmien kehittämiseen. Vuonna 2000 Turun tehdas teki kaikkien aikojen tuotantoennätyksensä, noin 2 000 sylinteriä. Tehdas toimi kapasiteettinsa äärirajoilla, ja niinpä osa moottoreista valmistettiin Wärtsilän Italian tehtaalla Triestessä. 2000-luvun alussa esiteltiin yhteispaineruiskutuksella varustettu Wärtsilä 46CR (Common Rail). Tammikuussa 2004 Wärtsilän johto ilmoitti lopettavansa moottorivalmistuksen Turussa ja siirtävänsä sen kokonaan Triesteen. Turun tehdas suljettiin vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen tiettyjä toimintoja jatkoivat alihankkijat.
Wärtsilä 46:n valmistus ajetaan alas tulevina vuosina, sillä moottorille on kehitetty jo seuraaja, Wärtsilä 46F.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wärtsilä NSD Corporation: Wärtsilä 46 Manual, s. 01-3 - 01-4. (Edition 3) Turku: Wärtsilä NSD Corporation, 1997.