Polttomoottorivoimalaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Polttomoottorivoimalaitos

Polttomoottorivoimalaitos on yhdestä tai useammasta polttomoottorista, yleensä laivadieselmoottorista muokattu voimalaitos, joka voi olla kiinteästi maalle rakennettu tai kelluva laitos.

Polttomoottori pyörittää vaihteiston välityksellä sähkögeneraattoria, jolla moottorin tuottama liike-energia muunnetaan sähköenergiaksi. Moottorin käydessä syntyvä lämpöenergia joko lauhdutetaan ilmaan, tai soveltuvin osin sitä voidaan hyödyntää uudelleen lämmön tuotannossa.

Pelkkää sähkötehoa tuottavien voimalaitosten hyötysuhde jää noin 40 % tasolle. Jos moottorin tuottamaa lämpöä voidaan käyttää hyödyksi, kokonaishyötysuhde saadaan nostettua noin 90 % tasolle.

Polttomoottorivoimalaitos on fyysiseltä kooltaan vastaavan tehoista kattilalaitosta pienempi ja kompaktimpi. Polttomoottorivoimalan etuna on sen nopea pystytettävyys, ja kiinteänäkin suhteellisen nopea siirrettävyys paikasta toiseen. Dieselmoottorin eduksi voidaan laskea sekin, että se voi käyttää energialähteenään hyvin monentyyppisiä polttoaineita. Suuret yksiköt käyttävät yleensä maakaasua, mutta pienemmissä yksiköissä voidaan käyttää öljyä, erilaisia biopolttoaineita ja muun muassa metaania, jota syntyy luonnostaan orgaanista alkuperää olevien jätteiden mädäntyessä.

Käyttökohteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitos on parhaimmillaan suhteellisen pienissä käyttöympäristöissä, kuten laivoilla tai etäisillä saarilla, joissa sähköntarve on suhteellisen pieni.

Toinen käyttökohde on yleensä vesiteitse liikuteltavat voimalaitokset, jotka voidaan siirtää katastrofikohteeseen tuottamaan sähköä, kunnes kiinteä voimansyöttö voidaan palauttaa normaalille tasolle.

Lisäksi polttomoottoria voidaan käyttää hätävoiman lähteenä paikoissa, joissa sähkönsyöttö ei saa katketa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalat (niissä etenkin teho-osastot) ja Suomessa Digita Oyn lähetys- ja linkkiasemat. Digitan laitoksissa hätävoimaa tuottaa tyypillisesti 1–2 kuorma-autodieselmoottorin pyörittämää generaattoria.

Valtakunnallista varavoimaa syötetään Suomessa tarpeen vaatiessa Fingridin omistamista varavoimaloista, joita on sijoiteltu pitkin maata. Näissä käytetään yleisemmin kaasuturbiinia dieselmoottorin asemasta. Kaasuturbiinia ei juurikaan käytetä normaalissa voimantuotannossa johtuen sen huonosta hyötysuhteesta ja polttoaineen kalleudesta.