Wäinö Wiljamaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1920-luvun postikortti Wäinö Wiljmaasta.

Johan Väinö Viljamaa (3. lokakuuta 1874 Orimattila11. huhtikuuta 1923 Tampere)[1] oli suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja, joka oli pitkään kinnitettynä Tampereen teatterissa.[2][3] Hän oli myös perustamassa Suomen Näyttelijäliittoa vuonna 1913 ja kuului sen ensimmäiseen hallitukseen.[4]

Viljamaa syntyi Orimattilassa. Hänen isänsä oli romani ja lapsuudessaan Viljamaa eli kiertolaiselämää. Kun hänen isänsä asettui mäkitupalaisena Orimattilaan, sai Viljamaa opillisen sivistyksensä kiertokoulussa.[2] Viljamaa aloitti näyttelijänuransa Kasimir Leinon perustamassa Suomalainen Näyttämö-teatterissa 1903. Kun Suomalainen Näyttämö lopetti toimintansa Viljamaa siirtyi 1904 vastaperustettuun Tampereen Teatteriin näyttelijäksi. Vuosina 1907–1908 hän teki opintomatkan Saksaan ja palasi sitten Tampereen Teatteriin syksyllä 1908. Tampereen Teatterissa Viljamaa oli vuoteen 1918 jolloin hän muutti Ouluun Oulun Teatterin johtajaksi. Kun Oulun Teatteri paloi talvella 1922 Viljamaa siirtyi Kotkaan Kotkan Teatterin johtajaksi ja hän hoiti tätä tehtävää sairastumiseensa saakka. Viljamaa toimi myös lausujana ja lausunnanopettajana.[5]

Viljamaan merkittäviä roolisuorituksia olivat muun muassa Jeppe Niilonpoika -näytelmän Jeppe, Henrik Ibsenin Nuorten liitto -näytelmän Daniel Haine, Regina von Emmeritz -näytelmän munkki Hieronymus, Tukkijoella-näytelmän Tolari, Aleksis Kiven Kihlaus-näytelmän Eenokki, Seitsemän veljestä -näytelmän Timo ja viimeksi Pohjalaisia-näytelmän vallesmanni. [5]

Vuonna 1908 Wiljamaa todennäköisesti esiintyi järjestyksessään toisessa suomalaisessa näytelmäelokuvassa Vasikan häntä, yhdessä kahden muun Tampereen teatterin näyttelijän, Riika Raunio-Pakarisen ja Waldemar Raunion kanssa. Elokuva, sekä sen käsikirjoitus ja tuotantotiedot ovat kuitenkin kadonneet, joten asiasta ei ole täyttä varmuutta.[6]

  1. Wiljamaa Johan Väinö, hautakuva albumissa: Tampere, Kalevankankaan hautausmaa osio 26 (vaatii kirjautumisen) suomenkirkkojajahautausmaita.fi. Viitattu 14.11.2024.
  2. a b Muistokirjoitus, Väinö Viljamaa, Näyttämö, 1923, No 1, sivut 5-8, julkaistu 1.9.1923
  3. Wäinö Wiljamaa Elonet. Viitattu 19.6.2015
  4. SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITON PERUSTAMINEN Teatterimuseo. Viitattu 19.6.2015.
  5. a b Väinö Viljamaa, Maaseudun Sanomat, 14.04.1923, nro 84, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  6. Vasikan häntä Elonet. Viitattu 19.6.2015.