Vuorimyrkkysammakko
| Vuorimyrkkysammakko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
| Lahko: | Sammakot ja konnat Anura |
| Heimo: | Aromobatidae |
| Alaheimo: | Aromobatinae |
| Suku: | Mannophryne |
| Laji: | trinitatis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Vuorimyrkkysammakko[3] eli kaulakorusammakko[4] (Mannophryne trinitatis) on Aromobatidae-heimoon kuuluva sammakkolaji.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuorimyrkkysammakon selkä ja pää ovat vaaleanruskeat ja kyljet mustat valkoisilla pilkuilla. Sammakolla on terävä kuono ja suuret silmät. Koiraat ovat 17–20 millimetriä pitkiä ja naaraat 18–22 millimetriä. Naaraalla on kirkkaankeltainen kurkku, kun taas koiraan kurkku on harmaa.[5]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuorimyrkkysammakkoa tavataan vain Trinidadin saarella vuoristoseuduilta merenpinnan tasolle. Parian niemimaalla Venezuelassa elävää populaatiota pidetään nykyään lajina Mannophryne venezuelensis.[1]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikuiset vuorimyrkkysammakot elävät koskemattomien vuoristometsien ja kosteiden metsien kirkkaissa virroissa.[1] Ennen parittelua koiras kurnuttaa ja muuttaa soidinmenoissa väriään ruskeasta mustaan. Naaras munii 2–15 munaa kostealle paikalle kallionhalkeamaan tai lehtien sekaan, muttei veteen. Koiras jää munien luokse 21 päiväksi kunnes ne kuoriutuvat, jolloin nuijapäät tarttuvat kiinni koiraan selkään. Nuijapäitä kantava koiras pysyy päivät maalla, mutta viettää yöt lammikossa. Koiras valitsee tarkkaan lammikon, jossa ei ole sitä saalistavia kaloja ja katkarapuja. Noin viikon kuluttua poikaset irrottautuvat ja uivat vapaina aikuisiksi.[3][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c IUCN SSC Amphibian Specialist Group: Mannophryne trinitatis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Frost, Darrel R.: Mannophryne trinitatis (Garman, 1888) Amphibian Species of the World: an Online Reference. Version 6.1. 2021. New York, USA: American Museum of Natural History. Viitattu 22.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 3. Lepakot–Perhoset, s. 1209. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01530-3
- ↑ Dahlström, Harri (päätoim.): Maailman eläimet. Kalat, sammakkoeläimet, matelijat, s. 210. Helsinki: Tammi, 1988. ISBN 951-30-6533-2
- ↑ a b Halliday, Tim: The Book of Frogs: A Life-Size Guide to Six Hundred Species from Around the World, s. 364. Chicago: The University of Chicago Press, 2016. ISBN 978-0-226-18465-4 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.6.2018). (englanniksi)