Nuijapää
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Nuijapää on sammakkoeläimen, erityisesti sammakon tai rupikonnan, toukkavaihe. Nuijapäät ovat aluksi raajattomia ja niillä on häntä. Ne uivat vedessä kalamaisesti ja hengittävät kiduksilla ennen muodonvaihdosta. Keuhkot kehittyvät samoihin aikoihin kuin takaraajat, jotka kehittyvät yleensä ennen eturaajoja. Viimeisenä vaiheena aikuiseksi varsinaisten sammakoiden nuijapäiltä pyrstö surkastuu pois apoptoosin kautta.[1]
Nuijapäät syövät aluksi mätimunien suojana ollutta hyytelöä. Sen jälkeen ne riipivät ravinnokseen sarveishampaillaan leviä ja bakteerimassaa kasvien pinnalta ja rantakalliosta. Myöhemmin vähän kasvettuaan nuijapäät alkavat syödä myös pieniä vesieläimiä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bruce Alberts, Alexander Johnson, Julian Lewis, Martin Raff, Keith Roberts, and Peter Walter;: Programmed Cell Death (Apoptosis) Molecular Biology of the Cell. Viitattu 8.7.2015.
- ↑ Mitä nuijapäät syövät lammikoissa? Yle. Arkistoitu 21.7.2015. Viitattu 8.7.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nuijapää Wikimedia Commonsissa
