Vuokko Arni
Vuokko Arni (o.s. Knuutila, myöh. Svanström; 25. tammikuuta 1906 Turku – 21. lokakuuta 1972 Tukholma, Ruotsi)[1] oli suomalainen Yleisradion radiotoimittaja 1930-luvulla. Hän oli myös 1938 valmistuneen elokuvan Paimen, piika ja emäntä käsikirjoittaja.[2]
Arnin vanhemmat olivat lääninmaanmittari Hugo Knuutila ja Sigrid Korkin.[3] Vuonna 1931 hän sai ensimmäisenä naisena Suomessa lentolupakirjan.[4] Arni aloitti toimittajan uransa rahoittaakseen lentoharrastustaan ja oli aluksi Helsingin Sanomien palveluksessa, mutta teki sitten ensimmäisen radioreportaasinsa vuonna 1934. Hän teki kaikkiaan noin 400 radioreportaasia ja oli muun muassa ainoa naispuolinen radioselostaja Berliinin kesäolympialaisissa 1936. Arni selosti myös Ilmavoimien ensimmäistä lentonäytöstä joka pidettiin Viipurin Suur-Merijoen lentoasemalla 3. elokuuta 1935.[5]
Vuokko Arni oli naimisissa 1934–1949 Yleisradiossa yli-insinöörinä toimineen Paavo Arnin kanssa, mutta liitto päättyi avioeroon.[3] Hän meni samana vuonna Tukholmassa naimisiin Karl Erik Svanströmin kanssa.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vuokko Svanströmin kuolinilmoitus (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 29.11.1972, HS Aikakone. Viitattu 13.3.2018.
- ↑ Elonet : Vuokko Arni
- ↑ a b Kuka kukin on 1954 : Paavo Arni (Projekt Runeberg)
- ↑ Suomen ensimmäinen nainen lensi 60 vuotta sitten Helsingin Sanomat 18.4.1991. Viitattu 15.9.2019.
- ↑ Ilmailumuseo Kokoelmat kertovat 6/2016 : Suur-Merijoen lentonäytöksen käsiohjelma ja radioselostus vuodelta 1935
- ↑ Päivästä päivään (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 15.12.1949, HS Aikakone. Viitattu 13.3.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ylen Elävä Arkisto : Näköradiota esitellään Berliinissä : Vuokko Arnin selostus Berliinin kesäolympialaisissa vuonna 1936
- Vuokko Knuutila Oy Sääsken lentokoulussa Kellosaaren rannassa maaliskuussa 1931 Museovirasto Historian kuvakokoelma
- Minne käy naisen ilmassa tie?, Hakkapeliitta, 31.03.1931, nro 13-14, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ”Nainen – siis nainen – laskeutui Lontoon lentokentälle”, kirjoitti HS vuonna 1965 – vielä 90 vuodenkin jälkeen suomalaisnainen lentokoneen ohjaimissa on harvinaisuus – Ensimmäinen suomalaisnainen sai lentolupakirjan jo 88 vuotta sitten, mutta naisten osuus ilmailussa on yhä hyvin pieni. Helsingin Sanomat 15.9.2019. Viitattu 15.9.2019.