Vuohenpuksiokasvit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuohenpuksiokasvit
Vuohenpuksio eli jojoba (Simmondsia chinensis)
Vuohenpuksio eli jojoba (Simmondsia chinensis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset Eudicotyledoneae
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Vuohenpuksiokasvit Simmondsiaceae
Tiegh.
Katso myös

  Vuohenpuksiokasvit Wikispeciesissä
  Vuohenpuksiokasvit Commonsissa

Vuohenpuksiokasvit (Simmondsiaceae) on yhden lajin, vuohenpuksion eli jojoban (Simmondsia chinensis), käsittävä kasviheimo, joka kuuluu koppisiemenisten Caryophyllales-lahkoon. Lahkon tunnettuja heimoja ovat muun muassa tatar- (Polygonaceae), kohokki- (Caryophyllaceae) ja kaktuskasvit (Cactaceae).

Vuohenpuksio on ainavihanta pensas, jolla on monisoluisia karvoja. Lehdet sijaitsevat vastakkaisina pareina, ja niiden ruoti on tyvestä nivelikäs. Lapa on melko paksu ja ehytlaitainen. Suonitus on lavan tyvestä sen kärkeä kohti nouseva. Pienet kukat ovat yksineuvoisia, ja hede- ja emikukat sijaitsevat eri kasveissa (kaksikotisuus). Kukassa ei ole mesiäistä. Hedekukinto on tavallisesti terminaalinen, verson päässä sijaitseva, ja viuhkomainen. Heteitä on kaksi kertaa niin monta kuin kehälehtiä, ja niiden ponnet ovat paljon palhoja pidempiä. Emikasvissa kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa, ja sikiäin muodostuu kolmesta yhteenkasvaneesta emilehdestä. Vartalot ovat kauttaaltaan nystypintaisia. Sikiäimessä on kolme riippuvaa siemenaihetta. Hedelmä on kota, jota siihen kiinni kasvanut verhiö suojaa; kodan keskipylväs jää jäljelle, kun seinämäliuskat putoavat pois. Siemenen suuri alkio sisältää nestemäistä vahaa. Kasvin kromosomiluku on n = 13.

Vuohenpuksio kasvaa Pohjois-Amerikan lounaisosassa Sonoran autiomaassa.[1]

Vuohenpuksio on aikaisemmin tavallisesti liitetty puksipuukasveihin (Buxaceae) tai erillisenä heimona niiden yhteyteen. Takhtajan (1997) piti sitä Hamamelididae-alaluokkaan (norkkokasvit, mm. koivu- ja pyökkikasvit) kuuluvana omana lahkonaan (Simmondsiales).

Vuohenpuksion siemeniä on käytetty ravinnoksi ja lääkkeeksi sekä muun muassa kahvin korvikkeeksi. Vuohenpuksio on ainoa kasvi, jonka siemenissä on nestemäistä vahaa ja josta sitä voidaan ottaa helposti talteen. Se on korvannut kaskelotista saadun spermaseetin eli valaanrasveen, jota on käytetty moniin teollisuuden tarpeisiin. Vuohenpuksio on hyvin kuivankestävä ja pitkäikäinen pensas, ja sitä voidaan viljellä kuivimmillakin alueilla.[2]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]