Tieteentekijöiden liitto

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vuoden tieteentekijä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tieteentekijöiden liitto ry
Perustettu 1967[1]
Toimiala ammattiyhdistys[1]
Kotipaikka Helsinki[1]
Puheenjohtaja Tero Karjalainen
Jäsenlehti Acatiimi
Aiheesta muualla
www.tieteentekijat.fi

Tieteentekijöiden liitto on tieteen, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen parissa työskentelevien ammattijärjestö.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeakoulujen Assistenttiliitto (1967–1977)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 1967 korkeakouluissa työskentelevät assistentit eri puolella Suomea uhkasivat joukkoirtisanoutuvansa, elleivät saa tuntuvaa palkankorotusta.[3] Korkeakoulujen Assistenttiliitto perustettiin saman vuoden lokakuussa.[4] Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli Ilmo Rinkinen 1967–1968.[5] Vuonna 1968 assistenteille luvattiin kahden palkkaluokan korotusta, mutta korotus jäi kuitenkin vain yhteen palkkaluokkaan.[6]

Vuosina 1969–1973 puheenjohtajana toimi Pauli Sysiö.[5] 1970-luvulla liitto keskittyi parantamaan jäsentensä oikeusturvaa ja assistenttiohjesäännön luomista. Luottamusmiesjärjestelmää alettiin muodostaa yliopistoille vuonna 1971.[6] Vuonna 1974 liitolla ehti olla kolme puheenjohtajaa: tammikuussa Kaj Lindström, helmi-maaliskuussa Pekka Hyyppä ja loppuvuoden Jaakko Elenius. Seuraavana vuonna puheenjohtajana toimi Vesa Majamaa. Jukka Yliniemi toimi liiton puheenjohtajana 1976–1982.[5]

Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto (1978–1996)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1978 liitto muutti nimekseen Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liitto (KATL).[7] Vuosina 1983–1986 puheenjohtajana toimi Harri Palmén.[5] Liitto liittyi keskusjärjestö Akavaan vuonna 1986.[8]

Liiton puheenjohtajana toimi Leila Risteli 1987–1989 ja Jussi Nuorteva vuonna 1990.[5] 1990-luvun alun lamassa liitto halusi turvata jäsentensä työllisyyttä, jota valtion säästösuunnitelman uhkasivat.[6] Huhtikuussa 1990 liitto jakoi ensimmäistä kertaa Tiedon portti -palkinnon.[9] Vuosina 1991–1993 puheenjohtajana toimi Kari Kuoppala ja 1994–1998 Kari Pitkänen.[5]

Tieteentekijöiden liitto (1997–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 liiton nimi muuttui Tieteentekijöiden liitoksi.[7] Nimi lyhennetään usein Tieteentekijöiksi. Björn Fant toimi liiton puheenjohtajana 1999–2002 ja Antero Puhakka 2003–2006.[5]

Vuonsina 2007–2010 liiton puheenjohtajana toimi Ragna Rönnholm.[5] Vuonna 2007 liitto oli huolissaan korkeakoulujen määräaikaisten henkilöstön asemasta vuonna 2010 tapahtuvan yliopistouudistuksen jälkeen. Liitolla oli noin 7 000 jäsentä, joista määräaikaisia oli 70 prosenttia.[3] Tapani Kaakkuriniemi toimi puheenjohtajana vuodet 2011–2014 ja Petri Koikkalainen 2015–2018.[5]

Vuosina 2019–2022 puheenjohtajana toimi Maija S. Peltola.[5] Hän kertoi liiton muun muassa tavoittelevan hallitusohjelmaan kirjausta tutkijaeläkkeen valmistelun aloittamisesta. Tavoitteena oli turvata ennen MYEL-vakuutusjärjestelmän voimaantuloa apurahaa saaneiden eläke uudella tutkijaeläkkeellä, joka vastaisi taiteilijaeläkettä.[10] Helmikuussa 2020 liitto ilmaisi huolensa tutkijoiden ja muiden tieteentekijöiden häirinnästä ja maalittamisesta.[11] Liitto osallistui puheenjohtajansa Peltolan kautta selvittäjäryhmään, jossa arvioitiin yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa. Selvityksen taustalla oli Tampereen uuden säätiöyliopiston syntyyn liittyvät seikat, mutta myös muissa yliopistoissa henkilöstön kokema demokratiavaje.[12] Kesällä 2021 Tieteentekijät ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ perustivat yhteisen järjestön, Tiede ja Opetus ry:n, joka tavoite on tiivistää yhteistyötä muun muassa yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstön ja muiden asiantuntijoiden edunvalvonnassa.[13]

Marraskuussa 2022 liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin filosofian tohtori Tero Karjalainen.[14]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2023 Tieteentekijöiden liittoon kuuluu 15 jäsenyhdistystä ja yli 7 000 jäsentä. Yksittäiset henkilöt liittyvät liittoon jonkin sen jäsenyhdistyksen kautta. Jäsenistön yleisimpiä nimikkeitä ovat yliopistonlehtori, nuorempi tutkija, väitöskirjatutkija, tutkijatohtori ja erikoistutkija. Paikallista toimintaa liitolla on Espoossa, Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Lahdessa, Oulussa, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Rovaniemellä. Valtakunnallisesti toimivat Informaatioalan Akateemiset (INA) ja Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistys (SATY).[5]

Liiton jäsenet kuuluvat Opetus ja tiede -työttömyyskassaan[15] (aiemmin Opettajien Työttömyyskassa)[16].

Liiton puheenjohtajana vuosina 2023–2024 toimii Tero Karjalainen, Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen johtaja. Varapuheenjohtajia on kaksi, Sanni Tiitinen (Jyväskylän ammattikorkeakoulun vanhempi tutkija) ja Pauli Väisänen (Oulun yliopistossa väitöskirjaansa valmisteleva avaruusfyysikko).[14]

Toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteentekijöiden liitto hoitaa jäsentensä ammatillista, sosiaalista ja palkkaedunvalvontaa. Liitto vaikutti osaltaan esimerkiksi siihen, että apurahalla työskentelevät saivat lakisääteisen eläke- ja tapaturmavakuutuksen.[5]

Liitto on ollut mukana valmistelemassa työ- ja elinkeinoministeriön lakihanketta, jolla maahan tavoiteltiin lisää kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita niin kutsutuista kolmansista maista[17]. Valmistuneiden tutkijoiden oleskelulupaa oltiin pidentämässä kesällä 2021 vuodesta kahteen vuoteen. Tänä aikana heidän tulisi löytää työpaikka tai perustaa yritys saadakseen jatkaa maassaoloa. Liitto toivoi lakimuutokseen muitakin tutkijoita kohtavia parannuksia.[18] Marraskuussa 2022 hallitus esitti tutkijoiden oleskeluluvan pidennystä viiteen vuoteen.[19] Tieteentekijät on toivonut myös Suomeen kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja tutkijoiden saapumisen helpottamista pitkäaikaisen viisumin avulla.[20]

Tieteentekijöiden liitto, Professoriliitto ja Yliopistojen opetusalan liitto julkaisevat yhdessä Acatiimi-lehteä.[21] Liitto tekee myös jäsenkyselyitä. Esimerkiksi vuonna 2021 paljastui, että koronarajoitusten aiheuttama etätyövaihe vaikeutti ulkomaalaistaustaisten jäsenten integroitumista työpaikalle. Myös tutkimus kärsi tutkijavierailuiden ja aineistojen hankintamatkojen puuttumisesta. Verkko-opetus kasvatti jäsenten työtaakkaa, sillä siihen meni aikaa enemmän kuin lähiopetukseen.[22]

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedon portti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 1990 ensimmäistä kertaa jaetun palkinnon sai filosofian tohtori Kari Laine, joka toimi Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan johtajana.[9]
  • Vuonna 1992 palkinnon sai valtiotieteen tohtori Timo Soikkanen, joka toimi Turun yliopiston poliittisen historian yliassistenttina ja dosenttina[23]
  • Vuonna 1995 palkinnon sai Oulun yliopiston tutkimuspalvelupäällikölle, dosentti Leila Risteli.[24]

Vuoden tieteentekijä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden tieteentekijä on Tieteentekijöiden liiton vuosittain valitsema tiedeyhteisön jäsen.[25] Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Vuonna 2021 palkinto annettiin ensimmäistä kertaa työnantajan edustajalle.[26]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Tieteentekijöiden liitto ry Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 29.6.2023.
  2. ↑ Aaltonen, Elise: Tieteen leikkaukset voivat ajaa pois tutkimustyön parista – tutkimuksen edistämisen sijaan aikaa menee rahoituksen hakemiseen HS.fi. 2.9.2021. Viitattu 29.6.2023.
  3. ↑ a b Liiten, Marjukka: Määräaikaisten asema yliopistouudistuksessa huolettaa tutkijoita HS.fi. 19.10.2007. Viitattu 29.6.2023.
  4. ↑ Tieteentekijöiden liitto: Yliopistoväki haluaa turvaa ja työrauhaa jatkuvien uudistuspaineiden sijaan Aamuset.fi. 22.10.2017. Viitattu 29.6.2023.
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l Lähiliitto Tieteentekijät. Viitattu 29.6.2023.
  6. ↑ a b c Kallioinen, Mika: Tieteentekijöiden neljä vuosikymmentä (Acatiimi 7/07) Acatiimi.fi. Viitattu 29.6.2023.
  7. ↑ a b Assistenttiliitosta Tieteentekijöiden liitoksi (Acatiimi 6/2017) Acatiimi.fi. Viitattu 29.6.2023.
  8. ↑ Jukka Muiluvuori: Akava 1950–2000, s. 343-345. Akava, 2000.
  9. ↑ a b Kangosjärvi, Jaakko: Palkittu HS.fi. 27.4.1990. Viitattu 29.6.2032.
  10. ↑ Tieteentekijöiden liitto: Apurahatutkijoiden asemaa parannettava TS.fi. 1.12.2018. Viitattu 29.6.2023.
  11. ↑ Niskasaari, Elina: Lasten henkeä uhkaillaan ja kotiosoitetta levitetään keskustelupalstoilla – tieteentekijöitä ja tutkijoita häiritään yhä enemmän, eivätkä kaikki uskalla puhua omasta tutkimuksestaan Kaleva.fi. 7.2.2020. Viitattu 29.6.2023.
  12. ↑ Kaikkien yliopistojen autonomia ansaitsee nyt laajan tarkastelun Helsingin Sanomat. 30.6.2020. Viitattu 8.12.2021.
  13. ↑ OAJ ja Tieteentekijät perustavat yhteisen yhdistyksen tiivistämään yliopistosektorin edunvalvontaa 27.5.2021. OAJ. Viitattu 29.6.2023.
  14. ↑ a b Eevastiina Aho: Tieteentekijöiden uusi puheenjohtaja on Tero Karjalainen Tieteentekijät. 12.11.2022. Viitattu 14.12.2022.
  15. ↑ Opetus ja tiede -työttömyyskassa Opetus ja tiede -työttömyyskassa. Viitattu 9.1.2023.
  16. ↑ Työttömyysturva Tieteentekijät. Viitattu 5.1.2023.
  17. ↑ HE 294/2022 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 5.1.2023.
  18. ↑ Sanna Inkinen: Näin kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden jäämistä Suomeen helpotetaan – ihannetilanteessa työllisten määrä kasvaisi yli 30 000:lla vuoteen 2030 mennessä Forssan Lehti. 24.8.2021. Viitattu 5.1.2023.
  19. ↑ Eevastiina Aho: Valtioneuvosto esittää tutkijoille pidempiä oleskelulupia Tieteentekijät. 18.11.2022. Viitattu 5.1.2023.
  20. ↑ Milla Talassalo: Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta Tieteentekijät. 17.10.2022. Viitattu 5.1.2023.
  21. ↑ Professorien, Tieteentekijöiden ja yliopistojen opetusalan lehti Acatiimi acatiimi.fi. Viitattu 8.12.2021.
  22. ↑ Annika Korpimies: Etätyön pitkittyminen on vaikeuttanut tieteentekoa Suomessa: ”Paluuta lähityöhön odotetaan kiivaasti” Talouselämä. Viitattu 8.12.2021.
  23. ↑ Turun yliopiston poliittisen historian... Helsingin Sanomat. 25.4.1992. Viitattu 21.12.2021.
  24. ↑ Korkeakoulualan assistenttien ja... Helsingin Sanomat. 12.5.1995. Viitattu 8.12.2021.
  25. ↑ Vuoden tieteentekijät ja tunnustuspalkitut Tieteentekijöiden liitto. Viitattu 1.10.2016, päivitetty 23.10.2021.
  26. ↑ Akateeminen rehtori Tapio Määttä valittiin Vuoden tieteentekijäksi: ”Yliopistojen toimintakulttuuria voi muuttaa johtamisella” Helsingin Sanomat. 26.11.2021. Viitattu 8.12.2021.
  27. ↑ a b c -tutkija-nafisa-yeasmin-kotiutui-rovaniemelle/ ”Maahanmuuttajat tulisi ryhmitellä osaamisen, ei maahantulon syyn perusteella” – Tutkija Nafisa Yeasmin kotiutui Rovaniemelle Suomenkuvalehti.fi. 10.1.2020. Viitattu 8.12.2021.
  28. ↑ Vuoden tieteentekijä - tutkija Olga Davydova-Minguet Tieteentekijöiden liitto. 30.9.2016. Arkistoitu 1.10.2016. Viitattu 1.10.2016.
  29. ↑ Jukka Eskanen: Vuoden tieteentekijä on Twitter-aktiivi ja työhyvinvoinnin edistäjä – Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä uskoo avoimuuteen Yle Uutiset. 26.11.2021. Viitattu 8.12.2021.
  30. ↑ Vuorela, Arvo: Vihapuheen tutkija Tuija Saresma palkittiin Vuoden tieteentekijänä Yle Uutiset. 12.12.2022. Viitattu 12.12.2022.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mika Kallioinen: Tieteentekijän muuttuva kuva : Tieteentekijöiden liitto 1967-2007, Tieteentekijöiden liitto 2007, ISBN 978-951-96437-7-9
  • Pirkko Kanervo: Akateemista edunvalvontaa Auran rantamilla. Turun yliopiston tieteentekijät ry 1967–2007, 2007

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tieteentekijöiden_liitto&oldid=22690609#Vuoden_tieteentekijä”