Vuoden 1958 konklaavi
Vuoden 1958 konklaavi eli paavin valitseva kardinaalien kokous alkoi Sikstuksen kappelissa 25. lokakuuta 1958 ja loppui 28. lokakuuta samana vuonna. Konklaavi valitsi uudeksi paaviksi Angelo Giuseppe Roncallin, joka otti paavilliseksi nimekseen Johannes XXIII:n.
Konklaavin taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1958 konklaavi valitsi seuraajan samana vuonna kuolleelle Pius XII:lle, joka oli ollut paavina yhdeksäntoista vuotta. Konklaavin alkaessa kardinaalikollegioon kuului 51 jäsentä, joiden keski-ikä oli jo suhteellisen korkea. Paavi Pius XII oli nimittänyt uusia kardinaaleja tehtäviinsä viimeksi viisi vuotta ennen konklaavin alkua. Useat kardinaalit olivat yli seitsemänkymmentä vuotta vanhoja, esimerkiksi jo vuoden 1939 konklaavissa ehdolla ollut kardinaali Elia della Costa oli vuoden 1958 konklaavin alkaessa jo 86-vuotias.
Pääehdokkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhoillista linjaa edustavista kardinaaleista armenialaissyntyinen Gregorio Pietro Agagianian oli yksi pääehdokkaista. Useiden 1900-luvun konklaavien tapaan muita pääehdokkaita etsittiin Pohjois-Italian suuriempien hiippakuntien johtajien joukosta. Heistä Genovan arkkipiispa Giuseppe Siri oli 52-vuotiaana sangen nuori verrattuna muihin kardinaaleihin, mikä huononsi hänen mahdollisuuksiaan. Konklaavi haki nyt Pius XII:n seuraajaksi ns. "välikauden paavia", jonka pontifikaatin eli paavinkauden tulisi jäädä lyhyemmäksi kuin Pius XII:n yhdeksäntoista vuotta kestänyt pontifikaatti. Pohjois-Italian hiippakuntien johtajista Firenzen Elia della Costa taas oli jo erittäin iäkäs, 86-vuotias, ja useiden kardinaalien mielestä liian vanha paavinistuimelle. Bolognan Giacomo Lercaro taas tunnettiin liian edistyksellisenä, eikä hän siten kelvannut konservatiivisen linjan kannattajille. Milanon arkkipiispa Giovanni Battista Montini olisi voinut olla vahvoilla paavinvaalissa, mutta Pius XII ei ollut koskaan nimittänyt häntä kardinaaliksi, eikä hän täten ollut kelvollinen kandidaatti uudeksi paaviksi. Venetsian patriarkka Angelo Giuseppe Roncalli taas tunnettiin konservatiivisena, mutta myös sovittelunhaluisena ja iältään sangen sopivana, sillä 76-vuotiaana hän oli sopivan ikäinen välikauden paaviksi.
Konklaavin kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1958 konklaavin kulusta ei ole tarkkoja tietoja, koska konklaavi pidettiin sääntöjen mukaisesti suljettujen ovien takana, eikä kardinaalien ollut lupa tehdä muistiinpanoja äänestyksen kulusta. Saatavilla olevien vähäisten tietojen mukaan konklaavissa Agagianian ja Roncalli olivat kahdeksan äänestyskerran jälkeen tasoissa, jolloin kardinaalikollegion vanhin jäsen ehdotti kompromissiehdokkaaksi 79-vuotiasta Benedetto Masellaa. Masellan kohottaminen kompromissiehdokkaaksi vei Roncallilta ääniä, mutta ei saanut tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä. Masellan siirryttyä tukemaan Roncallia, tämä lopulta voitti paavinvaalin kahdennellatoisella äänestyskierroksella.
Angelo Giuseppe Roncalli valittiin paaviksi ja hän otti paavilliseksi nimekseen Johannes XXIII. Hän hallitsi paavina vuoteen 1963 asti ja muistetaan ennen kaikkea Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen alullepanijana.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heininen, Simo: Ihmistä suurempi: paaviuden historia. Edita, 2004. ISBN 951-37-4184-2
1903 · 1914 · 1922 · 1939 · 1958 · 1963 · 1978 (ensimmäisen kerran) · 1978 (toisen kerran)