Von Kothen
Von Kothen on Suomessa ja Ruotsissa vaikuttanut aatelissuku. Suvun eräs haara on korotettu vapaaherralliseen arvoon.
Perimätiedon mukaan suku olisi lähtöisin Saarenmaalta, jossa tiedetään 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa asuneen Cothemus- tai Cothenius-nimisiä henkilöitä. Suvun kantaisäksi on mainittu Kihelkonnassa tilan omistanut Christopher Cothenius, joka oli Saarenmaan yli-intendenttinä vuonna 1645, tai hänen isäkseen oletettu Leonhard Cothenius (k. 1571). Christopher Cotheniuksen poika Christopher Kothen (k. 1662) oli Narvan komendantti, jolle hieman ennen kuolemaansa luvattiin aatelisarvo. Hänen kaksi poikaansa aateloitiin vuonna 1682 nimellä von Kothen, ja suku merkittiin seuraavana vuonna Ruotsin ritarihuoneelle aatelisena sukuna nro 995. Sukuun kuulunut Västerbottenin maaherra Magnus Adolf von Kothen korotettiin vuonna 1771 vapaaherraksi ja hänen sukuhaarastaan tuli vapaaherrallinen suku nro 252. Suomen ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 aatelinen von Kothen -suku sai Suomessa numeron 74 ja vapaaherrallinen suku numeron 16.[1][2][3][4]
Suvun vapaaherrallisen haaran edustajia ei ole asunut Ruotsissa vuoden 1809 jälkeen ja myös aatelinen haara sammui siellä mieslinjalta vuonna 1947. Suomessa vapaaherrallinen haara sammui vuonna 1987 ja aatelisen haaran edustajia on vuodesta 1870 alkaen asunut pelkästään Suomen ulkopuolella, pääasiassa Venäjällä.[1][2][4] Eräs Venäjän vallankumouksen jälkeen kadonneeksi luultu sukuhaara löytyi 2010-luvulla Valko-Venäjältä.[1] Suomessa suvun tunnuslauseena oli Vincet amor patriae (”Voittakoon rakkaus isänmaahan”).[3]
Suvun tunnettuja jäseniä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Magnus Adolf von Kothen (1704–1775), ruotsalainen maaherra
- Gustaf Konstantin von Kothen (1771–1815), suomalainen sotilas, mainittu Vänrikki Stoolin tarinoissa
- Gustaf von Kothen (1778–1851), suomalainen senaattori, Magnus Adolf von Kothenin pojanpoika
- Casimir von Kothen (1807–1880), suomalainen senaattori, lääninkuvernööri, Kouluhallituksen pääjohtaja, Gustaf von Kothenin (vanhemman) poika
- Gustaf von Kothen (1808–1861), suomalainen Venäjän armeijan kenraalimajuri, Gustaf von Kothenin (vanhemman) poika
- Mauritz Ferdinand von Kothen (1811–1875), suomalainen Venäjän armeijan kenraalimajuri, Gustaf von Kothenin (vanhemman) poika
- Adolf Fredrik Josef von Kothen (1824–1896), suomalainen juristi ja virka- ja valtiopäivämies
- Fredrik Oskar Teodor von Kothen (1832–1894), suomalainen Venäjän armeijan kenraalimajuri, Gustaf Konstantin von Kothenin pojanpoika
- Gustaf Axel von Kothen (1843–1906), suomalainen lääninkuvernööri ja Venäjän armeijan kenraaliluutnantti, Mauritz Ferdinand von Kothenin poika
- Emil Fabian Mauritz von Kothen (1858–1925), suomalainen tilanomistaja ja virka- ja valtiopäivämies, Mauritz Ferdinand von Kothenin poika
- Magnus Mikael von Kothen (1860–1942), suomalainen everstiluutnantti ja valtiopäivämies, Adolf Fredrik Josef von Kothenin poika
- Aleksander von Kothen (1867–1920), suomalaissyntyinen Venäjän armeijan kenraalimajuri, senaattori, Fredrik Oskar Teodor von Kothenin poika
- Mikael von Kothen (1870–1917), suomalaissyntyinen Venäjän armeijan kenraalimajuri, Fredrik Oskar Teodor von Kothenin poika
- Axel von Kothen (1871–1927), suomalainen säveltäjä, Mauritz Ferdinand von Kothenin poika
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Johanna Aminoff-Winberg: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna: tredje delen I–P, s. 197–210. Suomen Ritarihuone, Helsinki 2019.
- ↑ a b von Kothen Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi)
- ↑ a b von Kothen, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ a b von Kothen, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.