Vlorë

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Käytännössä lähteetön

Vlorë
Ilmakuva Vlorëstä.
Ilmakuva Vlorëstä.

Vlorë

Koordinaatit: 40°27′N, 19°29′E

Valtio Albania Albania
Maakunta Vlorë
Perustettu 500-luvulla
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kunta
 – Pormestari Dritan Leli
Väkiluku (2011) 79 513
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 9401-9404
Suuntanumero(t) 033












Vlorë (alb. Vlorë tai Vlora, kreik. Αυλών, Avlón tai Αυλώνα, Avlóna) on satamakaupunki Lounais-Albaniassa. Se on Vlorën maakunnan pääkaupunki. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan siellä asui 79 513 asukasta.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennuksia Vlorëssä

Vlorë on Albanian vanhimpia kaupunkeja. Se perustettiin kreikkalaiseksi siirtokunnaksi nimellä Aulon 500-luvulla eaa. Se oli yksi kolmesta samanlaisesta siirtokunnasta Illyrian rannikolla, ja sen on maininnut ensimmäisenä Ptolemaios (Geografia, III, xii, 2). Myös muut maantieteelliset asiakirjat, kuten Tabula Peutingeriana ja Hierokleen Synekdemos mainitsevat sen. Kaupunki oli Rooman valtakunnan tärkeä satama, kun se oli osa Epirus novan provinssia.

Kaupungista tuli piispanistuin 400-luvulla. Tunnettujen piispojen joukossa ovat Nazarius vuonna 458 ja Soter vuonna 553. Hiippakunta kuului tällöin Rooman patriarkaattiin. Vuonna 773 se liitettiin muun Illyrian itäosan kanssa Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin, mutta sitä ei mainita kirkon Notitiae episcopatuumissa. Hiippakunta oli ehkä lakkautettu sillä vaikka bulgarialaiset olivat hallinneet tätä maata jonkin aikaa, Aulonia ei mainita Akhridan arkkihiippakunnan Notitiae episcopatuumissa.

Serbia valtasi Valonan tai Vloran, kuten sitä myös kutsuttiin 1345 ja se siirtyi Osmanien valtakunnan haltuun 1464, ja oltuaan Venetsialaisten hallussa 1690, se palautui turkkilaisille. Siitä tuli caza Beratin sandjakissa Janinan vilayetissä (provinssissa). Kaupungissa, jolla oli satama Adrianmerelle, oli noin 10 000 asukasta; kaupungissa oli katolinen seurakunta, joka kuului Durazzon arkkihiippakuntaan.

Vuonna 1851 se kärsi pahoja vahinkoja maanjäristyksessä.

Ismail Qemali julisti Albanian itsenäiseksi Vlorëssa marraskuun 28. päivä 1912 ensimmäinen Balkanin sodan aikana. Kaupungista tuli Albanian ensimmäinen pääkaupunki, mutta Italia valloitti sen 1914 ja miehitti sitä vuoteen 1920 asti. Italia valloitti Vlorën uudestaan 1939, minkä jälkeen Natsi-Saksa miehitti sitä vuoteen 1944 asti.

Toisen maailmansodan aikana Sazan-saaresta Vlorën lahdella tuli Saksan ja Italian sukellusvenetukikohta ja se joutui liittoutuneiden raskaiden pommitusten kohteeksi. Kommunismin aikana satama vuokrattiin Neuvostoliitolle sukellusvenetukikohdaksi, ja oli tärkeässä asemassa Neuvostoliiton ja Albanian konfliktissa 1960-1961, ja koska Neuvostoliitto oli tehnyt suuria sijoituksia tukikohtaan, se vastusti sen menetystä seurauksena Albanian liittymiselle Kiinan puolelle maailman kommunistisen liikkeen jaossa. Neuvostoliitto uhkasi miehittää Vlorën huhtikuussa 1961, ja ottaa apunsa pois Albanian taloudellisen, sotilaallisen ja teknisen apunsa. Uhkausta ei toteutettu Kuuban kriisin samanaikaisen kehittymisen vuoksi, mutta Albanian johtaja Enver Hoxha tajusi kuinka haavoittuvainen Albania oli, ja Neuvostoliiton Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen 1968 hän rakensi satoja tuhansia betonibunkkereita jotka ovat yhä Albaniassa. Vlorë oli Hoxhan aikaan Sigurimin, salaisen poliisin, tärkeä värväyspaikka.

Vuonna 1997 Vlorë oli lukuisten mellakoiden keskus pyramidihuijausten takia, jotka johtivat Sali Berishan hallinnon alamäkeen ja Albanian lyhyeen sisällissotaan.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vlorë on yhä tärkeä satama ja markkinakeskus merkittävällä kalastus- ja teollisuussektorilla. Ympäröivä seutu tuottaa maaöljyä, bitumia, maakaasua ja suolaa. Kaupungissa on myös Albanian laivaston tärkeätä laitteistoa.

Vlorën merkitys maatalouskeskuksena on kasvanut suurten oliivi- ja hedelmäpuiden istutusten jälkeen, ja ruuanjalostuskeskuksena, öljyn ja bitumin vientiteollisuudessa jne.

Turismista on tullut suuri elinkeino viime vuosina,milloin? kaupungissa on monia hotelleja, matkakeskuksia ja rantoja.

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vlorëlaisia henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Albania: Prefectures and Major Cities citypopulation.de. Viitattu 9.5.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albania
Albanian kaupungit
Albanian kunnat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vlorë&oldid=21278428”