Ismail Qemali
Ismail Qemali (16. tammikuuta 1844 Vlorë, Albania – 24. tammikuuta 1919 Perugia, Italia) oli Albanian kansallisen liikkeen johtaja, Albanian valtion perustaja ja sen ensimmäisen hallituksen johtaja vuosina 1912–1914.
Qemali kuului albanialaiseen aatelissukuun. Hän pyrki aluksi luomaan virkauran Ottomaanien valtakunnan palveluksessa ja toimi useiden kaupunkien pormestarina eri puolilla Balkania. Edistyksellisen suurvisiiri Midhat paššan syrjäyttämisen jälkeen Qemali joutui olemaan jonkin aikaa karkotettuna Anatoliaan, mutta myöhemmin sulttaani nimitti hänet Beirutin kuvernööriksi. Jouduttuaan uudelleen epäsuosioon hän pakeni vuonna 1900 maasta ja asui sen jälkeen kahdeksan vuotta ulkomailla. Vuoden 1908 nuorturkkilaisten vallankumouksen myötä hän palasi ja hänet valittiin Turkin uuteen parlamenttiin. Sittemmin hän kuitenkin omistautui albaaninationalismille.
Qemali johti Vlorëssa kokoontunutta Albanian kansalliskokousta, joka laati 28. marraskuuta 1912 annetun Albanian itsenäisyysjulistuksen. Vlorën kokous myös valitsi hänet Albanian ensimmäisen hallituksen johtajaksi. Qemalin johtama väliaikainen hallitus istui tammikuuhun 1914 asti, mutta sinä aikana Albania ajautui sisäiseen sekasortoon. Ensimmäisen maailmansodan aikana Qemali asui maanpaossa Pariisissa. Sodan jälkeen hän yritti palata Italian kautta Albaniaan, mutta Italian hallitus esti häntä poistumasta maasta. Hän kuoli asuessaan perugialaisessa hotellissa.
Qemalin kuva on nykyään 500 Albanian lekin setelissä.
|