Vitsataipale

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vitsakylä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vitsataipale
Вычетайбола, Vytšetaibola

Vitsataipale

Koordinaatit: 65°48′53″N, 32°54′41″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Louhen piiri
Kunta Ambarnyi
Hallinto
 – Asutustyyppi entinen kylä
Väkiluku 0











Vitsataipale (myös Vitsakylä,[1] ven. Вычетайбола, Vytšetaibola, Вичаны, Vitšany) on entinen kylä ja volosti Karjalan tasavallan Louhen piirin Ambarnyin kunnassa Venäjällä. Kylä sijaitsi Kierettijärven saaressa 40 kilometriä Ambarnyista linnuntietä länteen.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierettijärven–Enkijärven–Ponkamanjärven alueella oli 1500-luvulla saamelaisasutusta, joka tuhoutui vuosisadan lopun sodissa. Myöhemmin sinne muutti karjalaisia. Seudun vanhimpia kyliä olivat Jolmonen (ven. Jelmanga), Kuusemajärvi (Kumozero), Kälkäjärvi, Marttinainen eli Vonkajärvi (Vangozero), Pilsjärvi, Sarviniemi (Buldyri) ja Vitsataipale, jotka mainitaan Vienan Kemin volostin asukasluettelossa vuonna 1723.[2]

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa seudun kylät muodostivat Arkangelin läänin Kemin kihlakuntaan kuuluneen Vitsataipaleen volostin, jonka keskuspaikkana toimi Pilsjärven kylä[3]. Se rajoittui pohjoisessa Kieretin, idässä ja kaakossa Ponkaman, lounaassa Paanajärven ja luoteessa Kiestingin volosteihin[4]. Vuonna 1905 volostissa oli 15 kylää ja 900 asukasta. Pilsjärven ja Vitsataipaleen lisäksi siihen kuuluivat Ala-Kuusemajärven (ven. Nižneje Kumozero), Jolmosen, Kaarnisjärven eli Variksen (Voronskaja), Kakaran (Gagarino), Kälkäjärven, Marttinaisen, Sarviniemen, Typykän (Polubojarskaja) ja Ylä-Kuusemajärven (Verhneje Kumozero) kylät sekä Mujehjärven (Rjapusozero), Naarvajärven (Narvozero), Pirttijärven (Pirtozero) ja Ruuhiniemen (Ruhnavolok) uudiskylät. Vitsataipaleen kylässä oli 16 taloa ja 117 asukasta.[3]

Kielellisesti ja kulttuurisesti Vitsataipale edusti siirtymävyöhykettä eteläkarjalaisvaikutteisen Vienan kaakkoisosan sekä Uhtuan ja Kiestingin seutujen välillä[5]. Ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettiin alueen läpi kulkeva Muurmannin rata, jonka varrelle syntyi venäläistä asutusta. Vuonna 1927 Vitsataipaleen volosti liitettiin Louhen piiriin[6]. Suomalaiset polttivat Vitsataipaleen kylän jatkosodassa vuonna 1942[7]. Neuvostoaikana myös muut seudun kylät autioituivat. Nykyään asutusta on vain radan varrella Ambarnyissa, Enkijärvellä ja Kälkäjärven asemalla.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 7.8.2015.
  2. ↑ Pöllä, Matti: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800-luvulla, s. 65–66. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. ISBN 951-717-893-X
  3. ↑ a b Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 194–195. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  4. ↑ Härkönen, Iivo (toim.): Karjalan kirja, s. 828. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1932.
  5. ↑ Pöllä, s. 304–305.
  6. ↑ Karjalan kirja, s. 848.
  7. ↑ Pirttijärven kylä Viena Sotahistorialliset kohteet. Viitattu 12.6.2022.
Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit
Vienan Karjala
Kemin kihlakunta

Jyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi

Aunuksen Karjala
Poventsan kihlakunta

Danilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku

Petroskoin kihlakunta

Ahnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja

Aunuksen kihlakunta

Aunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vitsataipale&oldid=22820573”