Viron kielet
Viro on kielellisesti melko homogeeninen maa, jossa viron kielellä on vahva asema. Ethnologuen mukaan maassa puhutaan kymmentä elävää kieltä.[1] Noin 75 % virolaisista osaa vähintään yhtä vierasta kieltä, joka on yleensä venäjä, saksa, suomi tai englanti.[2]
Viro ja virolainen viittomakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viron perustuslain mukaan maan ainoa virallinen kieli on viro.[3] Viroa puhuu arviolta 1,1 miljoonaa ihmistä ja sen lähin sukulaiskieli on suomi.[4] Viron lisäksi kieltä puhutaan jonkin verran myös maan ulkopuolella. Viron kieli jakautuu kahteen päämurteeseen: eteläisiin ja pohjoisiin murteisiin, joista jälkimmäiset muodostavat perustan viron kirjakielelle.[5]
Virolaista viittomakieltä käyttää arviolta noin 2000 ihmistä.[6]
Muut kielet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historian saatossa ruotsi ja saksa ovat olleet tärkeitä kieliä Virossa. Ruotsia on puhuttu etupäässä Viron rannikolla (josta tulee nimitys rannarootslased). Nykyään vironruotsi on lähes sammunut.[7] Saksaa on puhuttu Virossa, ja muualla Baltiassa, laajalti, mutta saksankielinen väestö asutettiin muualle Eurooppaan Molotov–Ribbentrop-sopimuksen nojalla. Nykyään saksaa puhuvat etupäässä Viroon muuttaneet saksalaiset.[8].
Võro ja setu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Võro lasketaan joskus eteläiseksi viron murteeksi ja toisinaan omaksi kielekseen, jolla on puhujia arviolta 50 000. Võrolla ei ole virallista asemaa eivätkä sen puhujat pääsääntöisesti koe kuuluvansa mihinkään vähemmistöön. Viron valtio tukee kuitenkin võronkielisen Uma Leht -sanomalehden toimitusta.[9]. Lisäksi maassa toimii erillinen Võro Instituut.
Setua puhuu Viron vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 12 549 henkilöä.[10] Aiemmin puhujat ovat joutuneet peittelemään kieltään, mutta nykyään Virossa ilmestyy setunkielinen sanomalehti, Setumaa, ja muutama radiokanava. Setut erottuvat muista virolaisista lähinnä siinä, että setut ovat suurimmaksi osaksi ortodokseja.[11].
Venäjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjä on Viron toiseksi puhutuin kieli. Puhujat keskittyvät isoihin kaupunkeihin sekä Viron ja Venäjän maarajalle Narvaan. Yhteensä 29,7 % maan väestöstä on venäjänkielisiä.[2] Venäjänkielinen väestö on kohdannut syrjintää Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.[12] Kielivähemmistön huonoon asemaan on kuitenkin alettu puuttua 2010-luvun lopulla.[13]
Viron yleisradioyhtiö tuottaa sisältöä myös venäjäksi.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Northern Europe Ethnologue. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Other languages in Estonia 2021. estonica.org. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ The Constitution of the Republic of Estonia 1992. riigiteataja.ee. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
- ↑ A quick guide to the Estonian language Visitestonia.com. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Estonian language Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Miljan, Merilin: Number in Estonian Sign Language (pdf) TRAMES. 2003. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.4 - Estonian Swedish glottolog.org. Viitattu 22.5.2021.
- ↑ What Languages Are Spoken In Estonia? WorldAtlas. Viitattu 22.5.2021. (englanti)
- ↑ Võro Language Võru Instituut. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Rahva ja eluruumide loendus 2011 2011. stat.ee. Viitattu 22.5.2021. (eesti)
- ↑ Setu People – The Oldest Settled People In Europe Nordiskt nätverk för vuxnas lärande. 2006. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Russian Minority Struggles In Post-Soviet Estonia NPR.org. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Estonia reaches out to its ethnic Russians at long last Deutsche Welle. 24.02.2018. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Hовости ERR. 2021. Viitattu 22.5.2021. (venäjä)