Villa Christiansberg
Villa Christiansberg oli yksi Helsingin Malmilla sijainneista huviloista, joiden rakentaminen alueelle oli suosittua 1800-luvun loppupuolella. Kaikissa huviloissa ei asuttu pysyvästi niiden omistajien toimesta ja osaa tarjottiin vuokralle muun muassa lehti-ilmoituksin. Christiansenin huvila sijaitsi osoitteessa Helsingintie 1 (nykyisin Latokartanontie 1). Varhaisin maininta sanomalehti-ilmoituksissa Villa Christiansbergistä ja sen asukkaista löytyy vuodelta 1881.[1]
Nykyisin Malminkaaren, Malmin asematien ja Latokartanontien väliin rajautuva tontti erotettiin aikanaan vanhasta Filpuksen tilasta, jolloin sen omistajana oli Fredrik Eklund. Kööpenhaminasta muuttanut Ludwig Christian Christiansenin suomalaistaustainen leski Amalia Christiansen[2] rakennutti tontille vuonna 1890 puukoristeisen huvilarakennuksen ja 1-2 piharakennusta. Päärakennuksessa, huvilassa ja piharakennuksissa oli vuosien varrella vuokralaisina monia nimekkäitä henkilöitä.
Huvila tunnetaan myös Sergeliuksen talona, minkä nimen se sai Amalia Christiansenin pojantyttären Dagmar Christiansenin mentyä naimisiin Fredrik Sergeliuksen kanssa.
Vuosien varrella tontilla olevissa rakennuksissa toimi ainakin jonkinlainen kemianteollisuuteen liittyvä pientehdas (piharakennuksessa), hammaslääkärin vastaanotto, verotoimisto, leipomo (piharakennuksessa), Pelastusarmeijan lastenseimi (päärakennuksessa) sekä tuomari Forseliuksen asianajotoimisto.
Huvilarakennus purettiin vuonna 1969, minkä jälkeen tontti oli jonkin aikaa tyhjänä. Jossain vaiheessa se toimi parkkipaikkana ja lopulta 1988-1989 Sato rakensi tontille sillä nyt sijaitsevan toimistorakennuksen.
Asukkaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fredrik Eklund
- Anna ja August Lindqvist
- Amalia (Amalie) Josefina Christiansen, o.s. Lindström
- Christian Alexander Christiansen
- Emilia Josefina Wilhelmina Christiansen (o.s. Pettersson)
- Dagmar Christiansen
- Fredrik Pecka Sergelius (ent. Sergéeff)
- Gunvor Markelin (o.s. Sergelius)
- Kurt Fredrik Olof Sergelius
- Martti Brofelt
- Akseli Gallen-Kallela ja Mary Gallén, o.s. Slöör
- Juho Rissanen
- P. E. Svinhufvud
- Aino Ackté
- Karl August Tavaststjerna
- Louis Sparre
- Oscar Hannelius
- Erik von Rettig, Ab Svenska Småbruk och Egna Hem toimitusjohtaja[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sinikka Heikkilä: Elämää Villa Christiansbergissä - Christiansenin huvilassa - Sergeliuksen talossa, julkaistu aiemmin Malmin kuvalehti 1995
- nimimerkki R: "Et besök i Axel Galléns atelier", Hufvudstadsbladet 7.5.1891
- Helsingfors no 93, 25.4.1881
- Helsingin ja ympäristön osoite- ja ammattikalenteri 1909 ja 1910
- Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter 1903
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Helsingfors -lehti no 93, 25.4.1881
- ↑ https://www.geni.com/people/Amalie-Josefina/6000000038472173900
- ↑ Helsingin ja ympäristön osoite- ja ammattikalenteri 1910
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nimimerkki EMH: "Kukkia, mehiläisiä, muistojen mosaiikkia", Uuden Suomen lehtiartikkeli 2.8.1959
- ”Kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä pienimmistä..”: artikkeli lehdestä Helmiä Syvyydestä No 1/1936
- "Uusi yhteiskunnallinen laitos", artikkeli lehdestä Sotahuuto- lehden artikkeli No 40/1935
- Axel ja Mary Gallénin sekä Aino ja Kaarlo Slöörin kirjeenvaihtoa vuosilta 1891-92; Gallen-Kallelan museon arkisto
- Mainintoja huvilasta lehti-ilmoituksissa Huvudstadsbladet no:t 49, 50b, 65, 84, 88a, 89b, 94, 95, 99, 101, 109b, 112, 113, 129b, 130, 135, 137, 150, 161, 174, 253
- Mainintoja huvilasta lehti-ilmoituksissa Nya Pressen 5.4.1899