Vilhelm II (Württemberg)
| Vilhelm II | |
|---|---|
.jpg) Vilhelm II vuonna 1892. | |
| Württembergin kuningas | |
| Valtakausi | 6. lokakuuta 1891 – 30. marraskuuta 1918 |
| Edeltäjä | Kaarle I |
| Syntynyt |
25. helmikuuta 1848 Stuttgart, Württembergin kuningaskunta |
| Kuollut |
2. lokakuuta 1921 (73 vuotta) Bebenhausen, Weimarin tasavalta |
| Puoliso |
Maria Charlotte |
| Lapset |
Pauline Ulrich |
| Koko nimi | Wilhelm Karl Paul Heinrich Friedrich |
| Suku | Württemberg |
| Isä | Fredrik |
| Äiti | Katariina |
| Uskonto | luterilaisuus |
Vilhelm II (25. helmikuuta 1848 Stuttgart – 2. lokakuuta 1921 Bebenhausen) oli viimeinen Württembergin kuningas vuosina 1891–1918.[1][2] Württemberg kuului tuolloin Saksan keisarikuntaan.
Vilhelm II:n vanhemmat olivat Württembergin prinssi Fredrik ja prinsessa Katariina, jotka olivat keskenään serkkuja. Vilhelm liittyi vapaaehtoisena Preussin armeijaan ja osallistui vuosien 1870–1871 Ranskan–Saksan sotaan esikuntaupseerina Preussin kuninkaan päämajassa. Sen jälkeen hän palveli Württembergin armeijassa, jossa sai kenraalimajurin arvon. Vilhelm oli isänsä kautta enonsa, kuningas Kaarle I:n lähin perillinen, ja toimi useasti tämän sijaishallitsijana kunnes peri kruunun Kaarlen kuoltua 6. lokakuuta 1891. Vilhelm II syrjäytettiin vuoden 1918 Saksan vallankumouksen yhteydessä ja hän ilmoitti luopuneensa kruunusta 29. marraskuuta 1918.[1]
Vilhelm II:n ensimmäinen puoliso oli vuonna 1882 kuollut Waldeckin prinsessa Maria ja toinen puoliso vuodesta 1886 Schaumburg-Lippen prinsessa Charlotta. Hänellä oli ensimmäisestä liitostaan yksi aikuiseksi elänyt tytär.[1] Kruununprinssinä Vilhelm II:n hallitsijakaudella oli hänen kolmas serkkunsa, herttua Albrecht, josta Vilhelmin kuoltua vuonna 1921 tuli Württembergin suvun päämies.
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saksalaiset
Württembergin kruunun ritarikunnan suurristi (Württemberg, 1862)[3]
Fredrikin ritarikunnan suurristi (Württemberg)[3]
Württembergin sotilasansioritarikunnan komentaja (Württemberg, 1886)[3]
Mustan kotkan ritarikunta ketjulla (Preussi, 1872)[4]
Hohenzollernin perheen ritarikunnan suurkomentaja (Preussi, 1879)[4]
Pyhän Johanneksen ritarikunta (Preussi, 1885)[4]
Pour le Mérite (Preussi)
Rautaristi 2. luokassa (Preussi)
Albrekt Karhun ritarikunnan suurristi (Anhalt, 1889)[5]
Uskollisuuden ritarikunnan ritari (Baden, 1876)[6]
Pyhän Hubertin ritarikunnan ritari (Baijeri)[7]
Wendien kruunun ritarikunta kultakruunulla (Mecklenburg)
Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunnan ritari (Nassau)
Pietari Fredrik Ludvigin ritarikunta kultakruunulla (Oldenburg, 1877)[8]
Saksilais-ernstiläisen dynastian ritarikunnan suurristi (Saksin herttuakunnat, 1874)[9]
Henrik II Pyhän sotilasritarikunnan suurristi (Saksi)
Lähde:[10]
- Ulkomaalaiset
Pyhän Tapanin ritarikunnan suurristi (Itävalta-Unkari, 1886)[11]
Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunnan ritari (Italia, 1893)[12]
Krysanteemiritarikunnan suurristi (Japani, 1896)[13]
Alankomaiden leijonan ritarikunnan suurristi (Alankomaat)
Pyhän Andreaksen ritarikunnan ritari (Venäjä)
Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan ritari (Venäjä)
Valkoisen kotkan ritarikunnan ritari (Venäjä)
Pyhän Annan ritarikunnan 1. luokka (Venäjä)
Pyhän Stanislauksen ritarikunnan 1. luokka (Venäjä)
Pyhän Yrjön ritarikunnan 4. luokka (Venäjä)
Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (Espanja, 1892)[14]
Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi, 1913)[15]
Sukkanauharitarikunnan ritari (Yhdistynyt kuningaskunta, 1904)[16]
_ribbon.svg){kind=small}
_ribbon.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Lähde:[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nordisk familjebok (1921), s. 481–482 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Nordisk familjebok, täydennysosa (1926), s. 1238 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ a b c Königliche Orden, s. 26, 56, 60. Königlich württembergisches Hof- und Staatshandbuch, 1889. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.6.2024). (saksaksi)
- ↑ a b c Königlich Preussische Ordensliste. Preussische Ordens-Liste, 1886, s. 7, 935, 1052. Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)
- ↑ Hof- und Staats-Handbuch für das Herzogthum Anhalt, 1894, s. 17. Im Selbstverlage des Herausgebers, 1894. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.6.2024). (saksaksi)
- ↑ Großherzogliche Orden (s. 39) Hof- und Staats-Handbuch des Großherzogtum Baden. 1910. Viitattu 18.6.2024. (saksa)
- ↑ Königliche Orden, s. 7. Hof- und Staats-Handbuch des Königreichs Bayern, 1906. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.6.2024).
- ↑ Hof- und Staatshandbuch des Großherzogtums Oldenburg: für ... 1879, s. 34. Schulze, 1879. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.6.2024). (saksaksi)
- ↑ Herzogliche Sachsen-Ernestinischer Hausorden (s. 32) Staatshandbücher für das Herzogtum Sachsen-Coburg und Gotha. 1884. Viitattu 18.6.2024. (saksa)
- ↑ a b Staatshandbuch für Württemberg, s. 283. Königlich württembergisches Hof- und Staatshandbuch, 1889. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.6.2024). (saksaksi)
- ↑ A Szent István Rend tagjai tornai.com. Arkistoitu 2010. Viitattu 19.6.2024. (unkari)
- ↑ Calendario generale del Regno d'Italia, s. 54. Ministero dell'interno, 1898. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.6.2024). (italiaksi)
- ↑ 明治時代の勲章外交儀礼 (pdf) (s. 149) 明治聖徳記念学会紀要. 2017. Viitattu 19.6.2024. (japani)
- ↑ Caballeros de la insigne orden del toisón de oro (s. 166) Guía Oficial de España. 1895. Viitattu 19.6.2024. (espanja)
- ↑ Kungl. Serafimerorden. — Officianter vid K. M:ts orden. (s. 671) Sveriges statskalender. 1915. Viitattu 18.6.2024. (ruotsiksi)
- ↑ The knights of England; a complete record from the earliest time to the present day of the knights of all the orders of chivalry in England, Scotland, and Ireland, and of knights bachelors, s. 72. Sherratt and Hughes, 1906. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.6.2024). (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilhelm II (Württemberg) Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
