Viini ja uskonnot

Viini liittyy uskontoihin muun muassa kristinuskon ja juutalaisuuden tärkeissä seremonioissa. Kristityille viini edustaa Jeesuksen verta, kun sitä nautitaan ehtoollisella leivän kanssa. Viini kuuluu moniin juutalaisten seremonioihin, kuten kidduš-rukoukseen sapattina. Juutalaisille viinin tulee olla košer eli puhdasta. Koraani sisältää ristiriitaisia lausuntoja viinistä, mutta abrogaatioteorian nojalla muslimit ovat päätelleet, että on noudatettava ohjetta, joka kehottaa pidättäytymään viinistä (5:91). Vallitseva tulkinta islamissa on, että alkoholin nauttiminen on kiellettyä.

Raamatussa viini mainitaan useasti. Viini-sanalla tarkoitettiin tosin myös rypälemehuja eikä koskaan väkeviä viinejä, joita ei Raamatun aikana vielä tunnettu. Käymätön viini oli olennainen osa juutalaista perinnettä. Sen runsaus oli osoitus Jumalan siunauksesta ja puute osoitus Jumalan kirouksesta. Viini oli mukana koko juutalaisen perheen juhla-aterialla sapattia vastaanotettaessa, ja leipä ja viini olivat vertauskuva Jumalan luomisvoimasta. Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko oli Kaanan häissä tehty viini. Hän myös vertasi itseään viinipuuhun ja opetuslapsiaan hedelmää tuottaviin viinipuun oksiin. Paras viini ortodoksijuutalaisen perinteen mukaan on nykyäänkin käymätön makea viini.

Toisaalta viinin käytölle oli asetettu rajoituksia jo varhain. Raamatussa on useita varoittavia esimerkkejä liiallisen viininjuonnin seurauksista, ja viinin käyttö päihtymystarkoituksessa tuomittiin. Etenkin pappien, nasiirien ja kuninkaiden käskettiin välttämään viininjuontia, mutta usein myös tavallisten ihmisten. Viinin väärinkäytön mukanaan tuoman Jumalan kirouksen katsottiin kohdistuneen Kanaaniin ja tämän jälkeläisiin sekä myöhemmin myös Efraimiin ja Juudaan sekä Babyloniin.

Kirjallisuutta

• Bengtsson, Niklas: Viini ja uskonnot. Helsinki: Helsinki University Press, 1998. ISBN 951-570-391-3
• Heinimäki, Jaakko: Harrasta viiniä. Makuja ja tarinoita, pulloja ja pyhimyksiä. (2. uudistettu painos) Helsinki: Kirjapaja, 2001. ISBN 951-625-790-9