Nasiiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nasiiri (hepr. ‏נָזִיר‎, nazir) on Raamatun Vanhassa testamentissa[1] käytetty nimitys askeettilupauksen tehneestä henkilöstä. Lupaus oli joko eliniäksi tai määräajaksi annettu. Nasiiri oli Jumalalle vihitty tai vihkiytynyt, ja hänen tuli pidättyä kaikesta saastuttavasta ja antaa hiustensa kasvaa. Simson[2] oli nasiiri ja myös Johannes Kastaja ja apostoli Paavali olivat antaneet nasiirilupauksen.[3][4]

  1. 4. Moos. 6
  2. Tuom. 13:5
  3. Otavan iso tietosanakirja. (Osa 6, palsta 252, hakusana nasiiri) Helsinki: Otava, 1963.
  4. Uusi tietosanakirja. (Osa 14, palsta 470, hakusana nasiiri) Helsinki: Tietosanakirja oy, 1964.