Viimeinen taisto
| Viimeinen taisto | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Jalmari Parikka |
| Genre | sotahistoria, muistelmat |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1938 |
| Sivumäärä | 329 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
”Viimeinen taisto” : punaisen rintamapäällikön muistelmia v:lta 1918 on vuonna 1938 ilmestynyt näyttelijä ja teatterinjohtaja Jalmari Parikan muistelmateos, jossa hän kertoo Suomen sisällissodan aikaisesta toiminnastaan punaisten rintamapäällikkönä.[1] Kyseessä on ensimmäinen suuren kustantamon julkaisema teos, joka käsittelee sotaa punaisten näkökulmasta. Samana vuonna ilmestyneen Emil Saarisen Suomen punakaarti -teoksen tavoin Parikan muistelmissa otetaan etäisyyttä 1920–1930-lukujen luokkasotakirjallisuuden vakiinnuttamaan näkemykseen punaisten sodankäynnin luonteesta.[2]
Sisällissodan käynnistyessä Enson työväennäyttämön johtajana toiminut Parikka liittyi Vuoksenniskan punakaartiin,[1] ja hieman myöhemmin hänestä tuli Joutsenon rintaman itäisen rintamalohkon päällikkö.[3] Punaisten antautumisen jälkeen Tammisaaren vankileirillä Parikkaa kuulustellut valtiorikosoikeus ei juurikaan saanut selville tietoja hänen sodanaikaisesta toiminnastaan, vaan sen laajuus paljastui vasta muistelmateoksen myötä.[4]
Aloite kirjaan tuli sodan voittaneelta valkoiselta osapuolelta. Parikan tekstiä ei kuitenkaan julkaistu sellaisenaan, vaan se on varustettu valkoisten riveissä taistelleen majuri U. V. Rauanheimon esipuheella ja reunahuomautuksilla. Kirjan julkaisu osoitti voittaneen osapuolen asenteiden lievenemisestä, jolloin myös punaisten annettiin tuoda esille oma näkemyksensä sodasta.[5][6] Julkaisun syynä on pidetty myös lähestyneen suursodan uhkaa, jolloin porvaristo halusi korostaa kansallista yhtenäisyyttä myös työväestön suuntaan.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kaskinen, Piia: Lavalle, vielä kerran — eli kuinka Enson teatterinjohtaja päätyi punapäälliköksi, ja selvisi kuolemantuomiosta muun muassa Pekka ja Pätkä -elokuviin 7.2.2018. Etelä-Saimaa. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Ylikangas, Heikki: Vuoden 1918 tutkimus 19.11.2008. Heikki Ylikankaan blogi. Arkistoitu 24.12.2019. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Weckström, Antti: Suomen sisällissodassa Joutsenon rintama-alueella kaatuneet ja sodan seurauksena kuolleet, s. 5–6. (Pro gradu -tutkielma) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Hupaniittu, Outi: Parikka, Kalm ja Viipurin puhdistus – faktan ja fiktion rajamailla Suomen hauskin mies. 2018. Koulukino. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Saarela, Tauno: ”To Commemorate or Not: The Finnish Labor Movement and the Memory of the Civil War in the Interwar Period”, The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy, s. 362. Leiden ; Boston: Brill, 2014. ISBN 978-900-42436-6-8
- ↑ Zilliacus, Johan: Punaiselta rintamalta. Helsingin Sanomat, 22.5.1938, s. 17. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Hämäläinen, Pirjo: Koomikko kapinakenraalina 12.7.2010. Kansan Uutiset. Viitattu 13.9.2019.