Uljas Rauanheimo

Uljas Vesa Rauanheimo (vuoteen 1906 Järnefelt; 11. elokuuta 1898 Nurmes – 15. huhtikuuta 1963) oli suomalainen kirjailija. Hän käytti myös nimimerkkiä U. V. Nurmes. Rauanheimo osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten puolella. Talonpoikaismarssin aikana Rauanheimo toimi Kymenlaakson rykmentin II pataljoonan komentajana. Sotilasarvoltaan hän oli eversti. U.V. Rauanheimo toimi Sotahistoriallisen toimiston päällikkönä 1946-1957.

Uljas Rauanheimon vanhemmat olivat sanomalehtimies, konsuli, kansanedustaja ja kirjailija Akseli Rauanheimo, vuoteen 1906 Järnefelt ja tämän ensimmäinen puoliso Johanna (Hanna) Mariana Nylund (1872-1918). Hänen veljiään olivat konsuli Mauri Rauanheimo ja toimittaja, kirjailija Yrjö Rauanheimo.

Teoksia

• Levoton kesä : poikain seikkailukertomus, Poikain jännityskirjasto 12. Gummerus 1937 (nimellä U. V. Nurmes)
• Insinööri Rungon perintö, Poikain jännityskirjasto 18. Gummerus 1938
• Salainen väylä IIHP : seikkailukertomus, Poikain jännityskirjasto 17. Gummerus 1938 (nimellä U. V. Nurmes)
• ”Viimeinen taisto” : punaisen rintamapäällikön muistelmia v:lta 1918, Jalmari Parikka; alahuomautukset laatinut U. V. Rauanheimo. WSOY 1938
• Helsinki ennen meitä. Otava 1947 (yhdessä Asmo Alhon kanssa)
• Vimpelin sotakoulu, toimittanut U. V. Rauanheimo. Vimpelin pojat, Helsinki 1954

Muita julkaisuja

Nimellä U. V. Rauanheimo:

• Venäläiset joukot Suomessa maailmansodan 1914 - 18 aikana : niiden yleisryhmitykset ja toimintasuunnitelmat. Tiede ja ase 8/1950

Lähteet

• Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kokko, Arvo: Lapuan laki. Helsinki, 1930.