Viimeinen kesä (kuvateos)
| Viimeinen kesä | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija |
Hans Wagner Eila Pennanen |
| Kieli | suomi |
| Genre | valokuvateos |
| Kustantaja | Gummerus |
| Julkaistu | 1985 |
| Sivumäärä | 112 s. |
| ISBN | 951-20-2504-3 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Viimeinen kesä on vuonna 1985 julkaistu suomalainen valokuvateos. Se koostuu kesällä 1939 Suomea kiertäneen saksalaisen valokuvaajan Hans Wagnerin ottamista värivalokuvista. Kirjan nimi viittaa viimeiseen raskaita sotavuosia edeltäneeseen kesään.[1] Teos on myöhemmin julkaistu myös ainakin nimillä Kohtalon vuosi 1939 (1990) ja Kesä 1939 (1992).[2]
Wagnerin vierailun taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi oli saanut järjestettäväkseen vuoden 1940 kesäolympialaiset. Tehdäkseen maata tunnetuksi ennen kisoja, Suomen matkailijayhdistys päätti kutsua saksalaisen valokuvaajan Hans Wagnerin kiertomatkalle Suomeen. Tarkoitus oli myöhemmin julkaista kuvateos hänen ottamistaan väri- ja mustavalkokuvista. Matkallaan Henning testasi uusia väridiafilmejä.[1] Värikuvaus oli vielä tuohon aikaan erittäin harvinaista Suomessa, muualla maailmallakin se alkoi yleistyä vasta 1950-luvulla.
Syksyllä 1939 syttyneen sodan vuoksi olympialaiset jäivät kuitenkin järjestämättä ja myös kirjan julkaisu peruuntui. Wagner kävi vielä vuonna 1941 kirjeenvaihtoa suomalaisen kustantajan kanssa. Hän ilmoitti, että teokseen on valmiina 40 kuvaa kuvateksteineen. Tämän jälkeen ne kuitenkin unohtuivat arkoistoihin yli neljänkymmenen vuoden ajaksi, kunnes kuvat jälleen löydettiin ja julkaistiin vihdoin kirjana vuonna 1985.[1]
Viimeinen kesä koostuu lähes kahdestasadasta ainutlaatuisesta värivalokuvasta, jotka kuvaavat Suomea ja suomalaista elämänmenoa kesällä 1939. Kuvien lisäksi se sisältää kirjailija Eila Pennasen kirjoittaman 12-sivuisen katsauksen 1930-luvun Suomeen sekä tilastotietoja samalta ajalta.[1]
Alkuperäisestä kirjasta otettiin kolme painosta.[1] Vuonna 2019 ilmestyi kirjan neljäs uusittu painos Viimeisen kesän maisemia : akamatkailua Suomessa 1939–2019, jonka on toimittanut Jussi Jäppinen.[3]
Wagnerin reitti Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hans Wagner kiersi Suomea omalla autollaan.[1] Kuukauden mittaisen matkansa aikana hänellä oli oppaana valokuvaaja Päivi Kosonen, joka oli jo aikaisemmin tutustunut Wagneriin ollessaan oppilaana tämän värivalokuvauskurssilla Saksassa. Matkallaan Wagner kiersi länsirannikkoa lukuun ottamatta koko Suomen.
Wagner aloitti kiertomatkansa Helsingistä, jonne hän saapui laivalla 24. kesäkuuta. Sieltä hän matkusti Suomenlahden rannikkoa pitkin Kannakselle ja Laatokan Karjalaan. Savonlinnasta Wagner jatkoi sisävesilaivalla Kuopioon ja sieltä edelleen autolla Pohjois-Karjalan ja Kainuun kautta Oulun. Oulusta matka jatkui Kemijoen vartta pitkin Rovaniemelle. Hänen reittinsä pohjoisin etappi oli Jäämeren rannalla sijaitseva Petsamo. Paluumatkallaan Wagner ajoi Keski-Suomen ja Hämeen läpi takaisin Helsinkiin. Saksaan hän palasi Ruotsin kautta, joten Wagner ehti vielä vierailemaan Turussa ja Ahvenanmaalla.
Wagnerin reitti: Helsinki – Porvoo – Kotka – Hamina – Viipuri – Lappeenranta – Imatra – Valamo – Sortavala – Punkaharju – Savonlinna – Varkaus – Kuopio – Joensuu – Kajaani – Oulu – Rovaniemi – Inari – Petsamo – Rovaniemi – Kemi – Oulu – Jyväskylä – Tampere – Hämeenlinna – Lahti – Helsinki – Turku - Ahvenanmaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Henning, Carl: Liikuttavia kuvia vanhasta Suomesta. Helsingin Sanomat, 1.12.1985, s. 22. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Kesä 1939. Gummerus, 1992. ISBN 951-20-4044-1
- ↑ Salminen, Eeva: Katso kuvat: Aikamatkalla Suomessa 1939–2019 – saksalaisen valokuvaajan ja suomalaisen toimittajan yhteistyö 16.9.2019. Savon Sanomat. Viitattu 25.10.2020.