Viiksikit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viiksikit
Liuskaviiksikin (Tacca leontopetaloides) kukinto.
Liuskaviiksikin (Tacca leontopetaloides) kukinto.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit
Kladi: Siemenkasvit
Kladi: Koppisiemeniset
Kladi: Yksisirkkaiset
Lahko: Dioscoreales
Heimo: Jamssikasvit Dioscoreaceae
Suku: Viiksikit Tacca
J.R.Forst. & G.Forst.
Katso myös

  Viiksikit Commonsissa

Viiksikit eli takat (Tacca) on jamssikasveihin kuuluva 17 lajia sisältävä kasvisuku.[1] Se kuuluu vaihtoehtoisesti omaan heimoon, APG sijoittaa viiksikit ainoaksi suvuksi Taccaceae-heimoon.[1] Tätä heimoa ei ole kuitenkaan APG III- tai APG IV -luokitteluissa.

Viiksikit ovat ruohoja, joiden varsi on mukulamainen tai juurakollinen. Yksisirkkaisten valtaosasta poiketen niillä ei ole juurissakaan putkiloita. Karvat ovat monisoluisia. Lehdet sijaitsevat tyviruusukkeena, ovat ruodillisia ja niiden lavat ovat yleensä syvään liuskoittuneet pari- tai sormiosaisiksi. Ruodin kanta on jokseenkin tuppimainen. Kukinto on vanallinen, sarjamainen tai koostuu viuhkomaisista ryhmistä. Kukinnon suojuslehdet ovat terälehtimäisiä ja kukkien suojuslehdet ovat pitkiä ja rihmamaisia, ikään kuin viiksiä kukkien joukossa. Kukat ovat keskikokoisia, ja niiden kehä on lyhyttorvinen, usein väriltään tummanpurppurainen. Heteet kiinnittyvät kehätorven tyveen, ja ponsissa on leveät ja huppumaiset lokerositeet eli konnektiivit. Sikiäin on kehänalainen ja luotti on usein terälehtimäinen tai sienimäinen. Siemenaiheet kiinnittyvät laitaistukoihin. Hedelmä on marja, harvoin kota. Uurrepintaisessa siemenessä on lyhyt tai vähäpätöinen alkio.[2] Viiksikkien kukkia voivat pölyttää lukuisat eri hyönteiset, ja niiden tärkeimmät pölyttäjät lienevät polttiaisiin kuuluvia sääskiä.[2]

Viiksikkeihin kuuluu seuraavat 17 lajia:[1]

Viiksikeillä on pantrooppinen levinneisyysalue Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Australiassa ja Tyynenmeren saarilla. Erityisesti niitä esiintyy Malesian ja Tyynenmeren kasvimaantieteellisillä alueilla.[1][2]

  1. a b c d Govaerts, R. et al.: Tacca J.R.Forst. & G.Forst. Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
  2. a b c Stevens, P.F. (2001–). Angiosperm Phylogeny Website: Taccaceae Version 14, July 2017. (englanniksi) Viitattu 3.3.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]