Vidianó

Vidianó Viinirypäle (Vitis)
Marjan väri	Blanc
Laji	Vitis vinifera
Vidiano valkoviini
Viinin nimiä	'Dafnios' Vidiano PGI, 'Lihnos' Vidiano PGI, Klima Vidiano, Oenops Wines Vidiano, Sole Vidiano, Alexakis Winery: Vidiano PGI, Diamantakis Winery: Vidiano PGI, Domaine Zacharioudakis: Vidiano PGI Heraklion, Douloufakis Winery: Dourakis Winery: Idaia Winery: Vidiano PGI, Karavitakis Winery: 'Klima' Vidiano, Lyrarakis: 'Ipodromos Vineyard' Vidiano PGI, Ippodromos Vidiano, LVidiano "Hippodrome
Synonyymejä	Abidano, Abidiano, Abudiano, Avidiano, Bidiano
Lajikkeet	Vilána
Alkuperä	Kreikka
Alue	Réthymnon alue, Kreeta

Vidianó (kreik. Βιδιανό, tieteellinen nimi: Vitis vinifera Linné Subsp. Vinifera) on vanha kreikkalainen valkoinen viinirypälelajike, jota kasvatetaan pääasiassa Kreetalla suositun samannimisen aromaattisen, hapokkaan ja joskus sekä akaasia- että tammikypsytetyn kuivan valkoviinin tuotantoon.

Historia

Viinin valmistuksen perinteet ovat säilyneet Kreetalla 4 000 vuotta ja näistä muinaisista ajoista lähtien kreetalaiset kasvattivat viiniköynnöksiä niin viinintekoon kuin rusinoiden kuivattamiseen. Saarella kasvaa 11 ainutlaatuista paikallista rypälelajiketta, joista Vidianó on yksi vanhimmista valkoisista, suosituimmista ja tunnetuimmista alkuperäislajikkeista. Se on ollut saaren merkittävän tärkeä vientituote venetsialaisvallan ajoilta lähtien. Vidianón viiniviljelytarhoja on jäljellä hyvin rajallisesti ja vähän, mm. Réthymnon seudulla n. 100 ha verran, koska lajike oli kuollut lähes sukupuuttoon n. 25 vuotta sitten. Viimeisen kymmenen vuoden aikana näyttää kasvu kääntyneen ja kreetalainen viini on saanut paikan ravintoloiden viinilistalla ympäri maailmaa. Kreetalla tuotetuista viineistä 70 % myydään saarella, 15 % muualla Kreikassa, pääosin Ateenassa, ja 15 % menee vientiin. Kreetan viininvalmistajien vientitoiminta on keskittynyt niin Euroopan, kuten Saksan, Belgian, Ranskan, Serbian, Alankomaiden ja Ruotsin kuin myös Yhdysvaltojen markkinoille.

Viljely ja valmistaminen

Vidianó on sekä lähtöisin että pääasiallinen lajike erityisesti Réthymnon seudulla, mutta nykyisin uusia viljelyksiä on levinnyt muualle Kreetaan ja myös Manner-Kreikkaan. Lisäksi rajallisesti sen viinitarhoja löytyy myös Iraklion lähialueilla, Kreetan viininvalmistuksen sydämessä, jossa 70% saaren viineistä tuotetaan. Mm. Lyrarakis, yksi Kreetan tärkeimmistä viinintuottajista, viljelee Vidianóa savisella maaperällä vuorenrinteillä 600–610 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella sijaitsevissa viinitarhoissa, joissa se on sopeutunut Välimeren itäosan niin lämpimään kuin viileään ilmastoon. Sillä on kohtalainen kuivuuskestävyys ja herkkyys erittäin korkeille kesälämpötiloille. Tämä lajike suosii kuivaa, kalkkipitoista, hedelmällisyydeltään ja mekaanisilta ominaisuuksiltaan keskitason maaperää ja mm. Dafnésin seudun viiniviljelijät pitävät jokseenkin huonompaan maahan istutettua Vidianóa parhaimpana. Kasvukausi alkaa maaliskuun lopulla ja sato kypsyy syyskuun puoliväliin mennessä, mutta Dafnésin seuduilla sen voi korjata elokuun ja syyskuun vaihteessa. Ensimmäiset vuodet viiniköynnös aloittaa runsasantisena, mutta sen kasvaessa sadot tasapainottuvat pienempien parissa ja yltävät enää huonosti korkeisiin määriin. Viinivalmistuksessa rypäleiden annetaan hajoaa 12 tunnin verran ennen välitöntä omatoimista tynnyri- tai säiliökäymistä, jonka jälkeen kypsytetään sekä säiliöissä että akaasia- tai tammitynnyreissä n. 2 kuukautta. Säiliökypsytetty Vidianó pullotetaan tammikuussa ja tynnyrin helmikuussa, mutta viininvalmistus säiliössä voi kestää kolmekin vuotta. Vaikka Vidianón todellista ikääntymisrajaa ei ole niinkään vahvistettu, uskotaan näiden olevan viinejä, joiden ikä on vähintään viisi vuotta.

Ominaisuudet

Vidianó on hermafrodiitti viinirypälelajike, jota monet viljelevät sekaisin muiden paikallisten tai kansainvälisten lajikkeiden kanssa. Se on vastustuskykyinen härmäsienille, kohtalaisen herkkä harmaahomeelle ja varhaisessa vaiheessa keskikypsä viinirypälesato on herkkä homeelle. Kalkkipitoisessa ja kohtalaisen hedelmällisessä maaperässä köynnös tuottaa suuria rypäleitä, joilla kypsyessään on täydellinen sokeripitoisuus, hyvä happamuus pH-arvoltaan 3,22–3,35 ja kalkin aiheuttama mehun tiivistys. Jokaisessa hedelmäviiniköynnöksessä on 1–2 rypästä, suuria, noin 500 grammaa, kartiomaisia, normaalitiheydellä ja joita on vaikea leikata. Marjat ovat keskikokoisia tai suuria, elliptisiä, kullankeltaisia kohtalaisen ohuella läpinäkyvällä kuorella ja liha on pehmeää, makeaa, hieman tiivis ja sisällä on 2 keskikokoista siementä.

Viini ja sen nauttiminen

Vidianó-viinit ovat yleensä lajikeviiniä. Se on Kreetan suosittu alkoholipitoinen pöytäviini, jota pidetään enemmän kallistuvana suutuntuma kuin räjähtävän aromaattiseksi valkoviiniksi. Sillä on melonin, päärynän ja makean punaisen omenan, myös kivihedelmien kuten persikan ja aprikoosin, trooppisten sitrushedelmien ja toisinaan makeiden yrttien aromikuutta , johon yleensä tammivaikutus lisää makeita ja mausteisia aromeja. Vidianóa pidetään voimakastuoksuisempana ensimmäisen seitsemän-kymmenen kuukauden aikana. Noin kahdentoista kuukauden kuluttua aromikkuuden alkaessa vähentyä viini saa mineraalisemman luonteen laadussaan kuitenkaan häviämättä. Vidianolla on sitruunanvihreä väri, joka ajan myötä saa kellertävämmän sävyn. Viinin alkoholipitoisuus vaihtelee keskimääräisestä korkeaan, maku on hiukan kermainen, jonka viimeistelyssä on joskus kevyitä kivisiä mineraalimerkkejä. Keskimääräisestä happamammalla Vidianólla on erityisempi aromi, mutta yleensä happamuus on tuore ja pehmeänmatala ja sen verran purematon, että viinit eivät ole hohtavia.

Vidianó sopii nautittavaksi ennen ateriaa ja on myös “ruokaystävällinen” juoma grillattujen tai paistettujen kalojen ja merenelävien kanssa, valkoisessa kastikkeessa isomman salaattiannoksen tai siipikarjalihasta ruuan kanssa.