Vernissakääpä
| Vernissakääpä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Meruliaceae |
| Suku: | Mycoacia |
| Laji: | gilvescens |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Mycoacia gilvescens |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Vernissakääpä (Mycoacia gilvescens, syn. Ceriporiopsis gilvescens) on lähinnä Keski-Euroopassa tavattava kääpälaji. Sitä ei ole löydetty Suomesta, lähin havainto on Ruotsista Tukholman seudulta. Vernissakääpä kasvaa kosteissa kosteissa lehtometsissä, joissa se valkolahottaa paksuja, vielä kuorellisia maapuita. Isäntäpuita ovat monet lehtipuut, kuten euroopanpyökki, vaahtera ja tervaleppä.[2]
Käävän itiöemä on yksivuotinen ja portaittain alustanmyötäisesti kasvava, usein vain pienialainen laikku. Tuoreena kääpä on vetisen mehevä ja lohkeava, kuivana se haurastuu ja murtuu helposti paloiksi. Homemainen reunus on 1-3 mm leveä ja erottuu pillejä vaaleampana. Varsinainen pillipinta on lohen- tai vaaleanlihanpunainen ja kolhiintuneet kohdat erottuvat ruosteenpunaisina. Kuiva kääpä on nahan- tai punaruskea ja käpertyy sisäänpäin. Kulmikkaita ja suustaan vaaleista pillejä mahtuu 4-7 millimetrille. Lohkopinnassa näkyvät oljenvalkea pohjamalto, ohut varsinainen malto ja vahamaiset, roosanruskeat pillit. Kokonaispaksuus on 3-4 mm. Vernissakääpä muistuttaa ulkönäöltään paljon istukkakääpää, lohikääpää ja helohäivekääpää, mutta ne kaikki kasvavat havupuilla. Samansävyisistä kerikääpälajeista vernissakäävän erottaa sen mehevyyden perusteella.[2]
Vernissakääpä on aiemmin luokiteltu hartsikääpiin, mutta dna-analyysien perusteella se on vain etäistä sukua muille hartsikääville.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 22.1.2023
- ↑ a b c Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 123. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0