Helohäivekääpä
| Helohäivekääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Irpicaceae |
| Suku: | Häivekäävät Leptoporus |
| Laji: | erubescens |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Leptoporus erubescens |
|
| Katso myös | |
Helohäivekääpä (Leptoporus erubescens) on Suomessa esiintyvä, mutta levinneisyydeltään vielä huonosti tunnettu kääpälaji. Helohäivekääpä viihtyy monenlaisissa metsissä ja sen isäntäpuu on mänty, jonka kuorettomilla rungoilla ja oksilla se kasvaa.[1][2]
Helohäivekäävän yksivuotinen itiöemä on usein resupinaattinen tai puoliresupinaattinen, vain harvoin pileaattinen ja tuolloinkin lakki on typäkkä, tuskin sormenpäätä isompi (vertaa suvun toiseen lajiin punahäivekääpään, joka on useammin lakillinen). Lakin yläpinta on kalpean punainen ja vanhetessaan sen violettisävyisyys voimistuu. Resupinaattinen helohäivekääpä kasvaa usein ellipsin muotoisella alalla, 4–9 millimetrin paksuisena pulleana laikkuna. Pillipinta näyttää sivulta katsottuna valkoiselta, suoraan katsoessa pillien pohjalta näkyy liila sävy. Kolhiintuneet kohdat muuttuvat punertaviksi. Pillejä mahtuu 2–4 millimetrille. Malto on tuoreena mehukkaan pehmeää ja punertavanvalkoista. Kuivuessaan itiöemä kutistuu, haurastuu ja tummuu, mallosta tulee ruosteenruskeaa ja pillipinnasta hyytyneen veren väristä.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 209-210. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0