Verkkolehdet
| Verkkolehdet | |
|---|---|
 Rusoverkkolehti (Aponogeton crispus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Alismatales |
| Heimo: | Verkkolehtikasvit Aponogetonaceae |
| Suku: |
Verkkolehdet Aponogeton L.f. |
| Katso myös | |
Verkkolehdet (Aponogeton) on vesikasvisuku, jonka monet jäsenet ovat suosittuja akvaariokasveja. Verkkolehdet elävät luonnossa trooppisilla vesialueilla Aasiassa, Afrikassa ja Australiassa. Sukuun kuuluu 45–50 lajia ja ne risteytyvät helposti, joten lajinmääritys on hankalaa.
Suvun nimilaji verkkolehti (Aponogeton madagascariensis) verkkomaisine lehtineen on kotoisin Madagaskarilta. Akvaariokasviksi keräämisen pelättiin aiemmin tehneen kasvista uhanalaisen sen luonnollisilla kasvupaikoilla, mutta sitä on löydetty laajemmilta alueilta.[1]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verkkolehdillä on lyhyt juurakko, joka voi olla mukulamainen. Lehtiasento on kierteinen. Ruodillisten lehtien lapa on toisinaan ikkunamainen. Lavassa on vahva keskisuoni, sen kanssa samansuuntaisia suonia ja vahvat poikittaissuonet. Kasvit ovat tavallisesti yksikotisia eli hede- ja emikukat sijaitsevat samassa kasviyksilössä. Kukinto on pitkävanainen ja usein tiheän tähkämäinen. Siinä on melko pienet ja perättömät kukat, vaikka niissä on usein enemmän tai vähemmän huomiota herättävät kehälehdet. Koko kukinto on värikäs. Joillakin lajeilla kukat ovat vastakohtaisia. Emikukissa on joutoheteitä ja kahdesta yhdeksään emilehteä, jotka ovat erillisiä ja vuorottain kehälehtien kanssa. Kukassa on myös mesiäisiä. Kussakin emilehdessä on 1–12 siemenaihetta pohjaistukkaan kiinnittyneinä. Kukan osia voi olla vielä hedelmässä jäljellä. Siementä peittää limakerros, ja sen sisällä on vihreä tai valkoinen alkio.[2]
Verkkolehtien anatomiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvullisten varsien kärkikasvusolukko (apikaalimeristeemi) on ainakin useimmiten kahtia jakautuva. Varressa ei ole johtojänteitä, mikä on sopeutuma vesielämään. Maitiaisputkia on, ja ne ovat nivelikkäitä. Siitepölyhiukkanen on monosulkaattinen, siinä on yksi iturako. Siemenkuoressa on ilmakanavia ja sen sisin kerros (endotegmen) on tanniinipitoinen tai se on erilaistumaton ja läpikuultava.[2]
Akvaarioissa suosittuja lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kurttuverkkolehti (Aponogeton boivinianus)[3]
- rusoverkkolehti, piikkiverkkolehti (Aponogeton crispus)[4]
- australianverkkolehti (Aponogeton elongatus)
- pikkuverkkolehti (Aponogeton loriae)
- verkkolehti, verkkolehtikasvi (Aponogeton madagascariensis)
- kellusverkkolehti (Aponogeton natans)
- nahkaverkkolehti (Aponogeton rigidifolius)
- poimuverkkolehti (Aponogeton ulvaceus)
- aaltoverkkolehti (Aponogeton undulatus)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. 2001– : Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/. Viittaus 4.11.2014
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tropica [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Stevens 2001–, Viitattu 4.11.2014
- ↑ Sarakontu, L.: Akvaariokasvien tieteelliset ja suomalaiset nimet (suomenkielisten nimien lähde) Järvi, J: Aquahoito. Arkistoitu 29.5.2008. Viitattu 2.5.2008.
- ↑ Gutjahr, A.: ”Aloittelijan akvaario: akvaariokasveja”, Akvaario, s. 22. Suomentanut Syvänperä, Tuula. München, Saksa: Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8837-9