Verdandin talo
| Verdandin talo | |
|---|---|
 Verdandin talo vuonna 2021. |
|
| Osoite | Aurakatu 1, Turku |
| Rakennustyyppi | Asuin- ja liikerakennus |
| Valmistumisvuosi | 1898 |
| Suunnittelija | Frithiof Strandell |
| Rakennuttaja | Vakuutusyhtiö Verdandi |
| Tyylisuunta | Uusrenessanssi |
| Verkkosivut | |
 |
|
Verdandin talo (ruots. Verdandihuset) on Turussa Linnankadun ja Aurakadun kulmassa osoitteessa Aurakatu 1, sijaitseva uusrenessanssityylinen rakennus. Vuonna 1898 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Frithiof Strandell.
Joukko turkulaisia liikemiehiä kokoontui syksyllä 1896 keskustelemaan uuden komean kerrostalon rakentamisesta liikemiesten Ernst ja Magnus Dahlströmin omistamalle tontille. Veljekset olivat ostaneet tontin apteekkari Erik Julinilta, jonka nimellä tontti tunnettiin 1800-luvulla. Perustettuun osakeyhtiöön lähti yksityishenkilöiden lisäksi mukaan myös Suomen Pankki sillä ehdolla että se sai käyttöönsä näyttävimmän kulmaliikehuoneiston. [1]
Uuden asunto-osakeyhtiön nimeksi valittiin äänestyksessä Fastighetsaktiebolaget Verdandi. Asiakirjoista ei käy ilmi, miksi juuri tämä nimi valittiin tai mitä muita nimivaihtoehtoja oli esillä. Verdandi on skandinaavisessa mytologiassa yksi kolmesta kohtalon jumalattaresta, jonka nimi tarkoittaa kirjaimellisesti nykyhetkeä. Lokakuussa 1896 pidetyssä kokouksessa päätettiin, että rakennuksen suunnittelee arkkitehti Frithiof Strandell. Hän ei vielä tuolloin ollut kovin kuuluisa arkkitehti, mutta muuten hänet tunnettiin hyvin turkulaisissa liikemiespiireissä. [1]
Alkuvaiheita ja talon asukkaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verdandi oli 1900-luvun alussa yksi kaupungin hienoimmista kauppa- ja asuintaloista. Katutasossa toimi muun muassa kaikkien turkulaisten tuntema C & A Wahlströmin herkkukauppa sekä Uno Wibergin kahvila-konditoria. Taloyhtiön liiketiloissa toimi 1920- ja 1930-luvuilla kymmeniä eri liikkeitä, muun muassa valokuvaamo, maitokauppa, parturi, antikvariaatti, hansikasliike ja musiikkikauppa.
Verdandin toisessa kerroksessa sijaitsi toimistotiloja ja asuntoja ja ylemmissä kerroksissa asuntoja. Myös vinttikerroksessa oli pieniä asuntoja, mutta sinne johtivat vain hankalat kierreportaat. Piharakennuksessa sijaitsivat talonmiehen asunto, liikkeiden varastotiloja, vaunuvaja, pesutupa ja WC-tiloja. Taloon saatiin vesiklosetit jo vuonna 1907, aivan ensimmäisten joukossa Turussa. [1]
Talon tunnetuin asukas oli taiteilija ja professori Victor Westerholm. 1920-luvulla talossa asui muun muassa kaupungin ensimmäinen asemakaava-arkkitehti Bertel Jung. [1]
Svenska Gården Verdandi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talossa toimi vuodesta 1905 lähtien Jälleenvakuutus-osakeyhtiö Verdandi, joka hankki itselleen enemmistön taloyhtiön osakkeista. Se, että talo-yhtiö ja vakuutusyhtiö olivat saman nimiset, aiheutti usein sekaannuksia. Verdandi myi taloyhtiön osakkeensa vuonna 1917 samassa talossa toimineelle vakuutusyhtiö Sammolle, ja se puolestaan pari vuotta myöhemmin edelleen Aktiebolaget Svenska Gården i Åbo -yhtiölle. Vuonna 1924 taloyhtiö ja Svenska Gården yhdistyivät, jolloin uuden yhtiön nimeksi tuli Aktiebolaget Svenska Gården Verdandi. [1]
Vuonna 1922 Svenska Bildningens Vänner eli SBV (Ruotsalaisen sivistyksen ystävät) vuokrasi Bassin talon yläkerran tilat. Tämän jälkeen rakennus korjattiin ja siitä tuli vähitellen lukuisten eri ruotsinkielisten yhdistysten kokouspaikka. 1920-luvun puolivälin jälkeen Svenska Gården Verdandista muodostui Turun ja koko maakunnan ruotsinkielisen kulttuurin keskeinen rakennus. Keskeinen uusi vuokraaja oli SBV:n klubi (sittemmin Svenska Klubben i Åbo). [1]
Svenska Klubben osti hiljalleen yhtiön osakkeita ja sai vuonna 1937 haltuunsa osake-enemmistön. Osakeyhtiötä kutsuttiin tämän jälkeen yleisesti nimellä Svenska Gården. Vuonna 1938 vakuutusyhtiö Sampo muutti pois Verdandin talosta. Sammolta jääneet huoneet vapautuivat näin lisätilaa tarvinneen vakuutusyhtiö Verdandin käyttöön. [1]
Sodan jälkeiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1954 Bassin talon yläkerrassa sijainnut ravintola lopetti toimintansa. SBV:llä ei enää ollut varaa vuokrata tiloja yksin, mutta taloon muutti useita yhdistyksiä kuten Turun ruotsinkielinen marttayhdistys. Talo sai nyt nimekseen Gillesgården (suomeksi Kiltatalo), jolla se tunnettiin tämän jälkeen vuosikymmenten ajan. [1]
Vakuutusyhtiö Verdandin pääkonttori sijaitsi Verdandin talossa yli 50 vuoden ajan, kunnes se muutti joen toiselle puolelle Olavintielle vuonna 1957. Nykyään Verdandi-nimi on jo jäänyt historiaan, sillä 2000-luvulla vakuutusyhtiö on tunnettu nimellä Veritas. Vakuutusyhtiöltä jääneet tilat hankki vuonna 1957 Turun kaupunki. Niihin sijoittui pari vuotta myöhemmin Åbo svenska arbetarinstitut eli tuttavallisemmin Arbis (Turun ruotsinkielinen työvä-enopisto) Vuonna 1962 rakennuksen katutason kulmahuoneistoon muutti muovitavaraa myyvä Etola, joka oli paikalla 30 vuoden ajan. Samalla paikalla toimii nykyään kahvila Fontana. [1]
Taloa lämmitettiin puilla, joten polttopuuvarasto vei paljon tilaa. Taloyhtiöön saatiin keskuslämmitys ja lämmin vesi vuonna 1963 toteutettujen kunnostustöiden yhteydessä. Talon kolmannen kerroksen tilat vuokrattiin Huhtamäki-konsernille, jolloin suuret asuinhuoneet muutettiin pieniksi konttoreiksi. Taloon ei tämän jälkeen jäänyt kuin yksi asuinhuoneisto. [1]
1980-luvun muutokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1980-luvun alussa päätettiin ottaa käyttöön Verdandin talon ullakkokerros. Uudistukset suunnitteli arkkitehti Sigvard Eklund. Svenska Klubben sai uudet ravintolatilat ja avasi ovensa asiakkaille keväällä 1983. 1980-luvun lopulla myös muuta Verdandin taloa uudistettiin. Muun muassa Åbo svenska arbetarinstitut sai perusteellisesti remontoidut toimitilat. 1990-luvun alussa Bassin taloon etsittiin pitkään uusia vuokralaisia. Talo saneerattiin, minkä jälkeen koko yläkerran vuokrasi käyttöönsä arkkitehtitoimisto Sigge. [1]
KOY Aurakatu 1
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesäkuussa 2016 Fastighetsaktiebolaget Svenska Gården i Åbo päätettiin jakaa kahdeksi uudeksi yhtiöksi. Fastighetsaktiebolaget Svenska Gården i Åbo käsittää Bassin talon sekä sisäpihan Gillesgårdenin. Svenska Klubben omistaa yhtiöstä yli puolet. Verdandin talo on puolestaan nyt Kiinteistöosakeyhtiö Turun Aurakatu 1. [1]
Suomenruotsalaiset säätiöt päättivät talvella 2017 myydä talon 2.–5. kerrokset turkulaisille liikemiehille Tim Olinille ja Olli Lakalle. Kaupan myötä myös Svenska Klubbenin ravintolatilat siirtyivät Verdandin talosta perusteellisen remontin jälkeen Bassin talon toiseen kerrokseen, missä toimii nyt uusi ravintola. [1]
Saneeraus- ja restaurointiprojekti 2017-2020
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinteistöosakeyhtiö Turun Aurakatu 1:n syntymisen myötä Verdandin talo kävi läpi mittavan saneeraus- ja restaurointiprojetkin vuosien 2017-2020 aikana. Kiinteistön muutosprojektin suunnittelu- ja arkkitehtityöstä vastasi yhteistyössä kaksi turkulaista arkkitehtitoimistoa: Reunanen-Ark Oy sekä Schauman Arkkitehdit Oy. [1]
Muutosprojektin kokonaisbudjetti sekä sen kulttuurihistoriallinen merkitys olivat omaa luokkaansa. Punaisena lankana oli uuden ja vanhan yhteensovittaminen; julkisivu pyrittiin säilyttämään alkuperäisessä asussaan, mutta sisälle kätkettiin nykystandardit ja asuinvaatimukset täyttäviä arvoasuntoja. Kohteen saneerauksessa pyrittiin säästämään mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakennusosia ja yksityiskohtia, kuten esimerkiksi kaakeliuuneja sekä korostettiin suojeltujen porrashuoneiden alkuperäisiä koristeita ja maalauksia konservaattorin ammattitaitoa hyödyntäen. [1]
Porrashuoneiden koristemaalausten kunnostus toteutettiin huolellisesti mallikirjan ja alkuperäisen kuva-aiheen mukaisesti. B-portaan vestibyylissä osa esiin tuoduista lilja-aiheisista koristemaalauksista jätettiin tarkoituksella ennalleen, jotta alkuperäinen ja kulttuurihistoriallisesti arvokas maalaus jäi nähtäville. [1]
Verdandin talon uudistustyössä oli mukana vuosien 2016 – 2021 aikana yli 50 yritystä suunnittelutyö mukaanlukien, ja parhaimmillaan kohteessa työskenteli samanaikaisesti yli 100 ihmistä. Remontin myötä Verdandin talo muuttui alkuperäisen 25 asunnon kokonaisuudesta 57 nykytason mukaisesti remontoidun arvokodin kokonaisuudeksi. [1]
-
Ullakkokerros remontin aikana -
A-porras remontin jälkeen -
Remontoitu asunto -
Asuntojen alkuperäiset kaakeliuunit restauroitiin koriste-elementeiksi
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forsblom, Elina – Lahtinen, Rauno – Oy Lycka Reklam Ab: Verdandin talo: Asuntoja aitiopaikalla vuodesta 1898. Tool Kehitys Oy, Turku. ISBN: 9789529447107