Venusia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Venusia
Οὐενουσία
Venusian arkeologista aluetta.
Venusian arkeologista aluetta.
Sijainti

Venusia
Koordinaatit 40°58′7″N, 15°49′38″E
Valtio Italia
Paikkakunta Venosa, Potenza, Basilicata
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 291 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Alue Apulia, Regio II Apulia et Calabria, Italia
Aiheesta muualla

Venusia Commonsissa

Venusia (lat.; m.kreik. Οὐενουσία, Ūenūsia) oli antiikin aikainen kaupunki Apuliassa Italiassa.[1] Sen arkeologinen alue sijaitsee noin kilometrin koilliseen nykyisestä Venosan kaupungista.[2][3][4]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venusian kaupunki sijaitsi Apuliassa Via Appian varrella noin kymmenen roomalaista mailia etelään Aufidus (nyk. Ofanto) -joesta.[1] Kaupunki oli rakennettu kahden laakson välissä olleelle kukkulalle.[5] Venusia oli niin lähellä Lucanian rajaa, että Horatius, joka oli kotoisin Venusiasta, oli itsekin epävarma kuuluiko kaupunki oikeasti Lucaniaan vai Apuliaan. Venusialle Rooman valtakunnan aikana annettu maa-alue sisälsi osia kummastakin maakunnasta.[1][6] Horatiuksen näkemys jättää epäselväksi sen, kumpaa kansaa venusialaiset alun perin olivat, mutta todennäköisempää on, että Venusia oli apulialaisten kaupunki, johon vain liitettiin lucanialaisia alueita. Myöhemmät kirjailijat pitivät sitä selvästi osana Apuliaa.[1][7]

Venusian arkeologista aluetta.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venusia perustettiin roomalaisena coloniana eli sotilassiirtokuntana vuonna 291 eaa. sen jälkeen, kun roomalaiset olivat voittaneet samnilaiset lopullisesti.[5] Siirtokuntalaisia sanotaan olleen 20 000, minkä täytyy olla joko virhe tai liioittelua.[1] Kaupungin nimen selitetään yleensä tulleen Venus-jumalattaresta, mutta toisten teorioiden mukaan se tulisi paikan hyvästä viinistä tai sen tuulisesta ilmastosta.[5]

Medusan pää. Yksityiskohta lattiamosaiikissa Venusiasta.

Venusiasta tuli suuri ja kukoistava kaupunki, ja se kykeni tekemään huomattavia palveluksia Roomalle toisessa puunilaissodassa. Terentius Varron johtamat roomalaiset pakenivat Venusiaan 700 hevosen kanssa vuonna 216 eaa. Cannaen taistelussa kärsimänsä suuren tappion jälkeen. Siellä roomalaiset kykenivät vähitellen kokoamaan noin 4 000 miehen suuruisen ratsu- ja jalkaväensotilasjoukon. Venusialaiset kunnostautuivat sotajoukon ylläpidossa ja aseistamisessa.[1][8]

Myöhemmässä vaiheessa sotaa, kun monet coloniat osoittautuivat kykenemättömiksi vastaamaan senaatin vaatimuksiin, venusialaiset jatkoivat tukeaan, ja ilmoittivat olevansa valmiita varustamaan ja muonittamaan joukkoja.[1][9] Tämän jälkeen kaupunki toimi useaan otteeseen roomalaisten tärkeimpänä tukikohtana Apuliassa.[1][10] Venusia kuitenkin kärsi huomattavasti sodasta, ja vuonna 200 eaa., sodan päättymisen jälkeen, sinne piti asuttaa lisää siirtokuntalaisia.[11]

Tämän jälkeen Venusia säilyi kukoistavana kaupunkina ja yhtenä seudun huomattavimmista paikoista. Se oli suuressa osassa liittolaissodassa, jossa se liittyi jo varhain mukaan kapinaan, ja siitä tuli yksi kapinallisliittolaisten tärkeimmistä tukikohdista Etelä-Italiassa.[1][12] Sodan toisena vuonna eli 89 eaa. roomalaiset tuhosivat Venusian aluetta preettori Cosconiuksen johdolla. Ei kuitenkaan mainita, että kaupunki itsessään olisi kukistunut roomalaisille.[1][13] Ainakaan Venusia ei vaikuta kärsineen sodasta kovin paljoa, koska Appianos mainitsee sen myöhemmin yhtenä koko Italian kukoistavimmista kaupungeista.[1][14] Myös Strabon mainitsee Venusian yhtenä seudun harvoista kaupungeista, joka säilytti merkittävyytensä.[1][15]

Venusiaan asutettiin uusi veteraanien colonia triumviraatin aikana. Kaupunki säilytti colonian aseman Rooman keisarikaudella, koska sen mainitsevat coloniana sekä Plinius vanhempi että piirtokirjoitukset.[1][16] Kaupungin sijainti Via Appian varrella epäilemättä vaikutti sen menestykseen. Cicero mainitsee sen usein tyypillisenä pysähdyspaikkana Roomasta Brundisiumiin matkattaessa.[1][17] Vaikuttaa jopa siltä, että Cicerolla itsellään oli siellä huvila, sillä yhdessä hänen kirjeistään on merkintä ”de Venusino”.[1][18]

Venusian amfiteatterin raunioita.

Erityisesti Venusia tunnetaan runoilija Horatiuksen kotipaikkana. Hän syntyi siellä vuonna 65 eaa. Horatiuksen runot ovat täynnään viittauksia hänen kotikaupunkinsa ympäristöön, kuten Bandusiumin lähde (fons Bandusiae), Vultur-vuoren metsät ja niin edelleen. Hän ei kuitenkaan vaikuta asuneen kaupungissa koskaan myöhempinä vuosinaan menetettyään sukutilansa sisällissotien seurauksena.[1][19] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Venusinus.[1]

Venusian vaiheista myöhemmin ei tiedetä antiikin lähteistä mitään, mutta Liber coloniarumista, joka mainitsee sen Apulian kaupunkien joukossa, ja itinerariumeista käy ilmi, että se säilyi olemassa ja vaikuttaa edelleen olleen yksi Etelä-Italian huomattavimmista kaupungeista.[1][20] Tämä käy ilmi myös piirtokirjoituksista, joista eräs kutsuu kaupunkia nimityksellä ”venusialaisten loistava kaupunki” (splendida civitas Venusinorum).[1][21] Via Trajanan rakentamisen on kuitenkin täytynyt vaikuttaa jonkin verran Venusian menestykseen, sillä sen myötä kaupunki jäi syrjään uudelta pääreitiltä Roomasta Brundisiumiin.[5]

Kaupunki säilyi olemassa läpi keskiajan, ja on kehittynyt nykyiseksi Venosan kaupungiksi.[1]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venusian amfiteatterin raunioita.

Venusian arkeologisella alueella on jäänteitä sekä antiikin ajalta että keskiajalta.[5] Alueen kohteisiin lukeutuvat muun muassa:

  • Amfiteatteri – Ellipsin muotoinen ja kolmikerroksinen rakennus, jossa oli tilaa noin 10 000 katsojalle.[5][22]
  • Termit eli roomalainen kylpylä – Kylpylä rakennettiin ensimmäisellä vuosisadalla ja kunnostettiin 100-luvulla ja uudelleen 200-luvulla. Rakennus hylättiin 300-luvulla.[5][22][23]
  • Mosaiikkilattioin koristellut domukset eli yksityistalot.[24]
  • Niin kutsuttu ”Horatiuksen talo” – 100-luvulta eaa. oleva kaksihuoneinen rakennus, joka on tunnistettu osaksi kylpylää.[5]
  • Piispallinen rakennuskokonaisuus – Kokonaisuus, joka on historiansa aikana muuntunut yksityistalosta varhaisen kristillisen ajan piispankirkoksi ja -taloksi ja edelleen nykyiseksi Pyhän Kolminaisuuden luostariksi (Abbazia della Santissima Trinità). Yksityistalo muutettiin kahden kirkon kokonaisuudeksi 400- tai 500-luvulla. Toista kirkoista alettiin 1000- tai 1100-luvulla muuntaa suuremmaksi kirkoksi, joka jäi kesken ja tunnetaan siksi keskeneräisenä kirkkona, L'Incompiuta.[22][24][23]
  • Juutalaiset ja kristilliset katakombit.[5]

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Castello di Pirro del Balzon linnassa toimivassa museossa.[22]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Smith, William: ”Venusia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ Venusia Pleiades. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Venusia (Italy) 56 Venosa - Ουενουσία ToposText. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  4. ↑ ”45 C3 Venusia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i Venosa Cammino dell' Appia Antica – Walking on Appia Antica. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Horatius: Satiirit 2.1.34–35.
  7. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.11 s. 16; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.73; Liber coloniarum s. 210.
  8. ↑ Livius: '*Rooman synty 22.49, 54; Polybios: Historiai 3.116, 117.
  9. ↑ Livius: Rooman synty 27.10.
  10. ↑ Livius: Rooman synty 27.20, 27.41; Appianos: Sota Hannibalia vastaan (Bellum Hannibalicum) 50.
  11. ↑ Livius: Rooman synty 31.49.
  12. ↑ Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 1.39, 1.42.
  13. ↑ Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 1.52.
  14. ↑ Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 4.3.
  15. ↑ Strabon: Geografika V s. 250.
  16. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.11 s. 16; von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 867: Mommsen, Theodor: Inscriptiones regni Neapolitani Latinae 735, 745.
  17. ↑ Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 5.5, 16.5.
  18. ↑ Cicero: Kirjeet ystäville (Epistulae ad Familiares) 14.20.
  19. ↑ Horatius: Kirjeet 2.2.
  20. ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.73; Liber coloniarum s. 210, 261; Itinerarium Antonini Augusti s. 104, 113, 121; Tabula Peutingeriana.
  21. ↑ Mommsen, Theodor: Inscriptiones regni Neapolitani Latinae 706.
  22. ↑ a b c d Venosa Basilicata Turistica. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  23. ↑ a b Venusia, Samnium Roamin' the Empire. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  24. ↑ a b Archaeological area of Venosa Artsupp. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Venusia&oldid=22892252”