Venäjän strategisen tutkimuksen instituutti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
RISI:n toimitilana oleva Morozovin palatsi

Venäjän strategisen tutkimuksen instituutti (ven. Российский институт стратегических исследований, Rossijski institut strategitšeskih issledovani, RISI) on Venäjän presidentin perustama politiikan ja turvallisuuden ajatushautomo. Sen keskeinen tehtävä on turvallisuusstrategiaa koskeva tiedonvälitys Venäjän valtionhallinnolle.[1] RISI perustettiin alun perin Moskovassa 29. helmikuuta 1992. Uuden peruskirjan pohjalta se jatkoi toimintaansa huhtikuussa 2009.[2] Ajatushautomo on keskittynyt pitkälti kansainvälisen politiikan tutkimukseen, mutta ottaa kantaa myös Venäjän sisäisiin asioihin.[3]

RISI toimi alun perin Venäjän ulkomaantiedustelun yhteydessä ja siirtyi vuonna 2009 suoraan presidentinhallinnon alaisuuteen. Vuosina 2009–2017 sen johtajana oli Leonid Rešetnikov. Vuonna 2017 Vladimir Putin nimitti johtajaksi Mihail Fradkovin.[4] Aleksandr Sytin työskenteli RISI:n analyytikkona, mutta erosi, koska ajatushautomo oli hänen mukaansa lopettanut vakavan analyysin teon ja alkanut levittää epäammattimaista, ideologisesti värittynyttä maailmankuvaa. Sinikukka Saaren mukaan ajatushautomon linja kehittyi jyrkemmäksi Rešetnikovin aloitettua toimintansa pääjohtajana vuonna 2009. Vuonna 2015 Venäjän strategisen tutkimuksen instituutti kannatti eroon hankkiutumista Aljaksandr Lukašenkasta ja sen jälkeen pyrkimistä venäläisen imperiumin vuoden 1914 rajojen palauttamiseen. Tuolloin Sinikukka Saari arvioi, että imperialistista menneisyyttä koskevaa nationalistista retoriikkaa voidaan käyttää politiikan perusteena, mutta että se ei määritä politiikkaa. Markku Kangaspuro totesi venäläisten enemmistön suhtautumisen Eurooppaan muuttuneen kielteiseksi ensimmäistä kertaa sitten Neuvostoliiton hajoamisen, mikä hänen mukaansa jätti tilaa erikoisille ajatuksille, jotka kuitenkin olivat aika kaukana Venäjän ulkopolitiikkaa määrittävästä asemasta.[5]

RISI valmisteli lähes vuoden ajan 2016 julkistettua raporttia, jonka mukaan AIDS aiheena oli muuttunut osaksi länsimaiden informaatiosotaa Venäjää vastaan. Ajatushautomon mukaan kondomit eivät tarjoa suojaa HI-virukselta vaan ovat sen leviämisen epäsuora syy. RISI:n asiantuntijalausunnon pohjalta Moskovan kaupunginduuman edustajat päättelivät, että kamppailua ei tarvita HI-virusta vaan väestön moraalista rappiota vastaan.[6] Vuonna 2017 Reuters julkaisi artikkelin, jonka mukaan RISI oli yksi niistä laitoksista, joiden epäiltiin kaavailleen vaikuttamista Yhdysvaltain presidentinvaaleihin 2016.[4]

Toiminta Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän strategisen tutkimuksen instituutti avasi edustuston Helsinkiin vuonna 2013.[7] Se ilmoitti toivovansa yhteistyötä suomalaisten tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Helsingin edustusto ilmoitti keskittyvänsä tutkimaan Euroopan unionin taloustilannetta, arktisia alueita, puolueettomuuspolitiikkaa ja Nato-suhdetta sekä Suomen ja Venäjän suhteita. Suomen RISI-edustuston johtajaksi nimitettiin Suomen historian tutkija Vladimir Baryšnikov, joka toivoi RISI:n edistävän suomalaisten ja venäläisten välisen ymmärryksen kasvattamista.[3]

Johan Bäckman oli sanojensa mukaan RISI:n edustaja vuonna 2013, jolloin hän kommentoi RISI:n kanavan haastattelussa lapsikiistoja. Bäckman oli kuitenkin esitelmöinyt RISI:n konferenssissa jo huhtikuussa 2010 muun muassa toisen maailmansodan historian väitetystä vääristelystä Euroopan unionissa. Bäckmanin uraan keskittyneellä sivustolla ilmoitettiin hänen tulleen vuonna 2014 nimitetyksi RISI:n viralliseksi Pohjois-Euroopan-edustajaksi. RISI:n sivuilla hänen mainittiin joulukuussa 2016 yhä tässä asemassa osallistuneen pyöreän pöydän keskusteluun Pohjois-Euroopan uhasta Venäjälle. RISI:n sivuilla tiedotettiin Bäckmanin matkoista ajatushautomon edustajana Venäjän miehittämille Ukrainan alueille, Syyriaan ja Libanoniin.[4]

  1. Targets and goals RISS, viitattu 2.9.2024 (englanniksi)
  2. Russia's Institute for Strategic Studies (RISS) Union of International Associations, viitattu 2.9.2024 (englanniksi)
  3. a b Venäjän presidentin tilauksesta, tiedustelupalvelun kokemuksella Suomen Kuvalehti 8.4.2013, viitattu 2.9.2024
  4. a b c Arja Paananen, IS selvitti: Johan Bäckman edusti Putinin alaista instituuttia vielä 2016 – johtajat korkea-arvoisia tiedustelu-upseereita Ilta-Sanomat 26.10.2019, viitattu 2.9.2024
  5. Jaakko Isoniemi, Putinin instituutti vyöryttää: Vuoden 1914 rajat takaisin Iltalehti 30.1.2015, viitattu 2.9.2024
  6. В СПИДе не нашли ничего русского Kommersant 31.5.2016, viitattu 2.9.2024 (venäjäksi)
  7. Venäjä avaa tutkimuslaitoksen Suomeen – Suora yhteys Vladimir Putiniin Uusi Suomi 9.4.2013, viitattu 2.9.2024