Veikko Viisi
Veikko Viisi oli Suomen Kuvalehteen 1970-luvun alkupuolella kirjoittanut nimimerkki, joka kommentoi Suomen ulkopolitikkaa. Nimimerkin takana oli ainakin viisi Suomen ulkoasiainministeriön korkeaa virkamiestä.
Veikko Viiden kirjoitukset alkoivat ilmestyä Suomen Kuvalehdessä maaliskuussa 1972. Lehti mainosti ”Veikon” olevan hyvin perillä asioista ja tietävän etukäteen tulevistakin puheista ja teoista. Julkisuudessa nimimerkki yhdistettiin pian niin sanottuun ”tohtorikoplaan” tai ”everstijunttaan”, ulkoministeriötä johtaneiden korkeiden virkamiesten ryhmään.[1] Arvaukset osuivat oikeaan, sillä nimimerkin taustaryhmään kuului ulkoasiainhallinnon korkeita virkamiehiä, kuten Max Jakobson, Risto Hyvärinen, Ilkka Pastinen, Keijo Korhonen ja Pasi Rutanen. Nimimerkkiä ”hallinnoi” Suomen Kuvalehden päätoimittaja Leo Tujunen, joka päätti kirjoitusten ilmestymisestä. Nimimerkki syntyi, kun Tujunen halusi Jakobsonin kirjoittavan vastauksen erääseen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Pekka Kuusen kirjoitukseen, ja nimet Kuusi ja Viisi muodostivat sanaleikin.[2]
Veikko Viiden kirjoitukset sisälsivät niin tarkkoja tietoja, että niissä voitiin havaita yhtäläisyyksiä ulkoministeriön salaisten raporttien kanssa.[1] Presidentti Urho Kekkonen päätteli Jakobsonin olevan Veikko Viiden takana, sillä yhdessä kirjoituksessa mainittiin asioita, joista Kekkonen oli keskustellut luottamuksellisesti vain Jakobsonin kanssa. Ulkoministeri Ahti Karjalainen ilmoitti maaliskuussa 1973 Jakobsonille, että ulkoministeriön virkamiehet eivät saaneet kirjoittaa ulkopolitiikasta ilman lupaa.[1][2] Jakobson ilmoitti valtiojohdolle, että hän oli ollut alkujaan mukana nimimerkin taustaryhmässä, mutta lopettanut sillä kirjoittamisen jo ennen kuin kirjoituksista alkoi nousta suurempaa kohua.[1] Presidentille helmikuussa 1973 lähettämässään kirjeessä Keijo Korhonen vakuutti, ettei hänellä ollut henkilökohtaisesti mitään tekemistä Veikko Viisi -nimimerkin kanssa.[3]
Julkisuudessa Veikko Viiden kirjoituksiin tarttuivat erityisesti sosiaalidemokraatit, jotka halusivat haastaa ulkoministeriötä väitetysti johtaneen virkamiesklikin. SDP:n kansainvälisten asioiden sihteeri Paavo Lipponen kirjoitteli vuoden 1973 aikana useasti Veikko Viittä ja ”everstijunttaa” vastaan, ja epäili ulkoministeriön sanomalehtitoimiston olleen osallisena nimimerkin kirjoituksiin. Lipposen syytöksen mukaan ”Veikko Viisi antaa tällä tavoin epäviralliset ohjeet UM:n virkamiehille ohi poliittisen johdon hyväksymän koneiston”.[1]
Suomen Kuvalehden uudeksi päätoimittajaksi syksyllä 1974 tullut Mikko Pohtola lopetti Veikko Viiden palstan, sillä hän halusi lehteen kirjoitettavan vain omalla nimellä.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Timo Soikkanen: Presidentin ministeriö II – Uudistumisen, ristiriitojen ja menestyksen vuodet 1970–81, s. 480–482. Otava, Helsinki 2008.
- ↑ a b Seppo Hentilä: Max Jakobsonin kirjasto – kokoajansa näköinen, s. 118–119. Kansalliskirjaston julkaisuja nro 83. Kansalliskirjasto, Helsinki 2018. Teoksen verkkoversio
- ↑ Pekka Lähteenkorva ja Jussi Pekkarinen: Kirjeitä myllärille 1956–1981, s. 357. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16045-1.
- ↑ Kai Ekholm: Käyttikö Kekkonen Suomen Kuvalehteä, vai lehti Kekkosta? Tiellä sananvapauteen -sivusto. Viitattu 11.2.2022.