Veijo Saloheimo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Veijo Saloheimo (keskellä) vuonna 2019.

Veijo Aksel Saloheimo (6. elokuuta 1924 Tohmajärvi – 29. joulukuuta 2020 Joensuu[1][2]) oli suomalainen historiantutkija. Hän tutki Itä-Suomen, Laatokan Karjalan ja Inkerinmaan paikallis- ja asutushistoriaa.[3]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saloheimo valmistui filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1971. Hän oli historian ja äidinkielen opettajana Pyhäselässä, Joutsenossa sekä Joensuussa. Saloheimo toimi Suomen historian dosenttina Joensuun yliopistossa 1973–2002 ja oli tutkijana Karjalan tutkimuslaitoksella. Saloheimo oli Suomen museoliiton puheenjohtaja 1980–1983 ja Suomen Kotiseutuliiton varapuheenjohtaja 1978–1989. Vuonna 1990 hänet valittiin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallituksen puheenjohtajaksi ja nimitettiin myöhemmin kunniajäseksi.[3]

Saloheimo sai professorin arvonimen vuonna 1983.[3] Hänen saamiinsa kunniamerkkeihin kuuluvat muun muassa Rajavartiolaitoksen ansioristi 1994 ja Sotainvalidien Veljesliiton ansioristi 2009[4] sekä 2. luokan Vapaudenristi 2017[5].

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nurmeksen historia : Nurmeksen seurakunta : Nurmeksen maalaiskunta : Nurmeksen kauppala. Kuopio 1953
  • Pielisjärven historia. 1 ; kirj. A. S. Kilpeläinen, A. L. Hintikka, V. A. Saloheimo. Pielisjärven seurakunta – Pielisjärven kunta – Lieksan kauppala, Kuopio, Pielisjärven manttaalikunta, 1954
  • Rautalammin historia. Rautalammin kunta – Rautalammin seurakunta, Pieksämäki 1959, näköispainos 1980
  • Pälkjärven historia : karjalaisen pitäjän 500-vuotiset vaiheet. Pieksämäki, Pälkjärven pitäjäseura, 1963
  • Pohjois-Karjalan asutusmuodot 1600-luvulla, Helsingin yliopiston väitöskirja. Joensuu 1971
  • Pohjois-Karjalan asutusmuodot 1600-luvulla : Kylä- ja pitäjäkartat. Joensuu 1971
  • Kaskesta karjaan : satakuusikymmentä vuotta pohjoiskarjalaista maataloutta. Joensuu, Pohjois-Karjalan maanviljelysseura, 1973
  • Muuttoliikkeet Pohjois-Karjalassa 1600-luvulla. Julkaisuja / Joensuun korkeakoulu, Karjalan tutkimuslaitos n:o 8. Joensuu 1974
  • Pielisjoen yhteiskoulu 1962–1974. Joensuu 1974
  • Karjalaisuuden hyväksi : karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön 25-vuotiskertomus. Joensuu, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975
  • Pohjois-Karjalan historia 2, 1617–1721. Joensuu, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1976, 2. korj. painos 1986
  • Pohjois-Karjalan reserviupseeripiiri r.y. 1951–1976. Joensuu, Pohjois-Karjalan reserviupseeripiiri, 1976
  • Asutuksen kasvun rajat : taloluvun kehitys ja sen tekijöitä Laatokan-Karjalassa 1500–1764. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 27. Joensuu, Joensuun korkeakoulu, 1977
  • Maankäyttö perinnäisen maatalouden muutoksissa. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 28. Joensuu, Joensuun korkeakoulu, 1977
  • Nurmes : Nurmeksen kaupunki ; toim. Mikko Savolainen, Reino Turunen ; teksti Veijo Saloheimo, Mikko Savolainen. Nurmeksen kaupunki, Nurmes 1980
  • Pohjois-Karjalan historia 3, 1722–1809. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö – Joensuu, Joensuun korkeakoulu, 1980, 2. painos 1993
  • Joensuun reserviupseerit ry. 50 vuotta. Joensuu, Joensuun reserviupseerit, 1983
  • Savon historia. 2:2, Savo suurvallan valjaissa 1617–1721. Kustannuskiila, Kuopio 1990, 2. painos, Mikkeli, Savon säätiö, 2000
  • Inkerikkoja, äyrämöisiä ja savakoita : Inkerinmaan tulomuuttajat ja sisäiset liikkujat vuoden 1643 henkikirjan mukaan. Karjalan tutkimuslaitoksen monisteita n:o 10. Joensuu, Joensuun yliopisto, 1991
  • Habermanin maakirja ; kirj. Timo Niiranen, Veijo Saloheimo, Matti Turunen. Kuopio, Snellman-instituutti, 1991
  • Itäsuomalaista liikkuvuutta 1600-luvulla : Savosta ja Viipurin-Karjalasta poismuuttaneita. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 46. Helsinki 1993
  • Tynkä-Korpiselkä 1940–1999 : viipale Raja-Karjalaa Suomen kupeessa. Tuupovaara, Entisten korpiselkäläisten pitäjäseura, 2000
  • Karjalaisen osakunnan historia (1905–1944). 1, Osakunta Karjala-työssä. Helsinki, Helsingin yliopiston karjalainen osakunta, 2005
  • Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541–1620 : viipurinkarjalaisten sukunimien esiintyminen muualla Suomessa ja lähialueilla liikkuvuuden mittarina. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 57. Helsinki 2006
  • Kontiorannan hengessä : Pohjois-Karjalan prikaatin kilta ry 1958–2008 ; kirjoittajat Jukka Partanen, Veijo Saloheimo, Jorma Mikkonen ; toimittanut Jukka Partanen. Kontioranta, Pohjois-Karjalan prikaatin kilta, 2008
  • Rajamaakunta ja sota : Suomen sodan taustoja ja tapahtumia ; toim. Jukka Kokkonen ja Jukka Partanen ; kirj. Jukka Kokkonen, Jyrki Paaskoski, Jukka Partanen, Veijo Saloheimo, Juri Shikalov. Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja 13. Joensuu 2009
  • Entisen esivallan alle uusille elosijoille : ortodoksikarjalaisten ja inkeroisten poismuutto 1500- ja 1600-luvuilla. Joensuu, Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys, 2010
  • Karjalaa, kirurgiaa, kukkasia ; kirj. Tauno Relander, Veijo Saloheimo. Kirsti Relander, Joensuu 2010
  • Savolaiset muuttomiehinä 1540–1700. Joensuu, Pohjois-Karjalan sukututkijain seura, 2014
  • Savon talolliset kotikylissään vuonna 1561 maantarkastuskirjan mukaan. Joensuu, Pohjois-Karjalan sukututkijain seura, 2014
  • Viipurin-Karjalan poismuutto vuosina 1540–1700. Joensuu, Pohjois-Karjalan sukututkijain seura, 2014
  • Kesälahti vanhan Venäjän ja Ruotsin vallan aikana. Kesälahti, Kesälahti-Seura, 2019

Toimitustöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Viehkoja tieteen tielle : Joensuun korkeakoulun juhlakirja 1979. Joensuun korkeakoulu, Joensuu 1979
  • Eino Sormunen : tutkija, esipaimen, kulttuurikriitikko ; toim. Veijo Saloheimo, Hannes Sihvo, Alpo Valkeavaara. Joensuu, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1990
  • Käkisalmen läänistä ja Inkerinmaalta ruptuurin aikana 1656–58 paenneet ja poisviedyt. Historian tutkimuksia 11. Joensuu, Joensuun yliopisto, 1995
  • Portailta ja tasanteilta : Joensuun yhteiskoulu 1907–1997 ; toimituskunta Veijo Saloheimo ym. Joensuu, Joensuun yhteiskoulu, 1997
  • Inkerinmaalta ja Käkisalmen läänistä Venäjälle paenneita vuosina 1618–1655. Historian tutkimuksia 19. Joensuu, Joensuun yliopisto, 1999

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Professori Veijo Saloheimo on kuollut – Saloheimo tutki Itä-Suomen historiaa Karjalainen. Viitattu 29.12.2020.
  2. ↑ Veijo Saloheimon kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 24.1.2021, C 16.
  3. ↑ a b c Veijo Saloheimo : Siirtolaisuudesta 1600-luvulla (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Karjalainen 5.8.2014
  5. ↑ Vapaudenristin ritarikunta - Myönnetyt kunniamerkit vapaudenristinritarikunta.fi. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 31.1.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veijo_Saloheimo&oldid=21839009”