Vehmaisten rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vehmainen
Perustiedot
Lyhenne Vh, entinen lyhenne Wh
Rataosa Tampere–Haapamäki
Ratakilometri 194,518
Sijainti 61°28′53″N, 023°54′22″E
Osoite Kauppilaisenkatu, 33730 Tampere
Kunta Tampere (Vuoteen 1947 saakka Messukylä)
Avattu 22. marraskuuta 1882
Lakkautettu 1998
 • henkilöliikenne  29. toukokuuta 1988
 • tavaraliikenne  1998
Asemarakennus
Materiaali puu
Rakennettu 1883
Purettu 2000
Ratapiha
Raiteisto vain pääraiteet

Vehmaisten rautatieasema (lyh. Vh, entinen lyhenne Wh, ratakm 194+518) oli yksi Tampere–Haapamäki-radan alkuperäisistä asemista. Asema rakennettiin vuonna 1883 ja se toimi aikansa Messukylän pitäjän ainoana rautatieliikennepaikkana, ennen kuin kirkonkylään perustettiin Kyläojan pysäkki, jonka nimi muuttui pian Messukyläksi ja ylennettiin myöhemmin asemaksi. Messukylän Tampereeseen liittämisen jälkeen asema toimi Vehmaisten esikaupungin läntisenä asemana, tiiviimmin asuttua itäpuolta ja Holvastia palveli Vatialan pysäkki.

Vehmaisten liikennepaikka oli henkilöliikenteen käytössä 29. toukokuuta 1988 asti, jolloin asemalla pysähtyneet TampereOrivesi-paikallisjunat lakkautettiin. Tavaraliikenteen käytössä liikennepaikka oli vuoteen 1998 asti.[1] Asemarakennuksen vakituinen rautatiekäyttö päättyi viimeistään 1970-luvulla.

Rautatieasemalla toimi myös postitoimipaikka (33730 Tampere 73) 1980-luvun alkuun asti, jonka jälkeen asemalla asui joitakin vuosia vuokralainen. Tämän jälkeen asema on ollut tyhjillään, ja asema oli paikallisen nuorison suosiossa. Aseman tiloja vandalisoitiin, muun muassa ikkunoita särjettiin, jolloin kylmä ja kosteus pääsivät entistä voimakkaammin sisätiloihin.

Vehmaisten aseman ympärillä oli kulttuurihistoriallisesti arvokas rautatierakennusympäristö aina 1990-luvulle asti, jolloin rakennukset muutamaa asuinrakennusta lukuun ottamatta purettiin huonokuntoisina. Huonokuntoinen asemarakennus purettiin vuonna 2000 vuosien julkisen keskustelun jälkeen, jolloin myös liikennepaikka lakkautettiin poistamalla sivuraiteet ja Kuusakosken romuttamolle vienyt pistoraide.

  1. Vehmainen vaunut.org. Viitattu 18.7.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]