Veera Lohi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veera Helena Lohi, vuoteen 1927 Sandberg (21. heinäkuuta 1899 Alatornio30. maaliskuuta 1991 Oulu) oli suomalainen kätilö ja palkittu kansanperinteen kerääjä.[1]

Veera Lohen vanhemmat olivat talollinen Karl August Sandberg ja Veera Maria Kummu ja puoliso vuodesta 1927 talollinen Eino Aukusti Lohi (1900–1978), kansanedustaja ja ministeri Kalle Lohen poika. Veera Lohi valmistui kätilöksi Kätilöopistosta 1921. Hän oli kätilö Karungissa, Heidekenin laitoksessa Turussa ja Tornion synnytyslaitoksessa 1922–1925, Alatorniolla 1925–1928, Ranualla 1928–1939, Oulunsalossa 1939–1948, Oulun lääninsairaalassa vuodesta 1948 ja lopuksi Kiimingissä vuoteen 1953 asti.[1]

Lohi keräsi kansanperinnettä paitsi Tornionjokilaaksosta ja Peräpohjolasta, myös Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Karjalan siirtolaisilta. Hän kokosi muun muassa herätysliikkeisiin, ruokailuun, sukulaissuhteisiin, murresanoihin ja lasten leikkeihin liittyviä tietoja. Lohi sekä kirjoitti muistiin kuulemiaan tarinoita että harjoitti järjestelmällistä perinnetietojen keräämistä. Hän myös lahjoitti Turun kaupunginmuseolle ja Seurasaari-säätiölle esineitä ja tekstiilejä. Keruutyöstään hän sai lukuisia palkintoja ja tunnustuksia.[1][1][2]

  1. a b c d Lohi, Seppo: Lohi, Veera (1899–1991) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.4.2024.
  2. Todistus 'koneellisen lapsenpästön' kurssilta. Uusi Suomi, 7.4.1971, nro 95, s. 11. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2024. (ei-vapaa)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]