Vasilisa Mikulišna
Vasilisa Mikulišna (ven. Василиса Микулишна) on polenitsa, bogatyr Mikula Seljaninovitšin (ven. Микула Селянинович) vanhin tytär, polenitsa Nastasja Mikulišnan (ven. Настасья Микулишна) isosisko sekä tunnetuimman väitteen mukaan tšernihivlaisen pajarin Stavr Godinovitšin (ven. Ста́вр Годи́нович) aviopuoliso bylinoissa "Kauneimmasta Vasilisa Mikulišnasta" (ven. «Про прекрасную Василису Микулишну») ja "Stavr Godinovitš" (ven. «Ставр Годинович»), kahdessa tarinassa samasta aiheesta.
Tarina Vasilisasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myytille Vasilisa Mikulišnasta löytyy aihelmayhtäläisyyksiä irlantilaisesta mytologiasta, jossa tarinan mukaan sankarin kotiin tulee yliluonnollinen vaimo, jolla on kuolevaiselle naiselle saavuttamattomia ominaisuuksia, ja joiden paljastamisen muille hän omalta mieheltään ehdottomasti kieltää. Silti sankari paljastaa vaimonsa salaisuuden ja joutuu vankityrmään, josta vaimo hänet pelastaa. Samoin käy venäläisessä bylinassakin. Vaimo on naisbogatyr, polenitsa hyveineen, joita miehellä ei ole.[1] Vasilisalla on poikkeuksellisen bogatyrin ominaisuudet: älykkyys, rohkeus ja ujous, joilla kehuskelemisen muille hän aviopuolisolta Stavr Godinovitšilta kieltää. Stavr Godinovitšin vieraillessa Kiovan ruhtinaan Vladimir Krasno(e) Solnyškon (ven. Влади́мир Кра́сно(е) Со́лнышко) juhlissa mies ei kuitenkaan hillinnyt itseään ja alkoi kehua nuorta vaimoaan. Kehun sävystä loukkaantunut suuriruhtinas määräsi Stavrin vankityrmään, syvälle kellariin, ja käski hakea Vasilisan palatsiin. Kuullessaan Stavrin kurjuudesta Vasilisa päätti matkustaa Kiovaan mieheksi pukeutuneena. Hän esiintyy joko ljahovetskilaisen kuninkaan poikana ja kertoo nimekseen Vasili Mikulitš[2] tai bylinan toisen julkaisuversion mukaan, 12 vuoden aikana kertyneitä suojelurahoja vaativan tataarilaisen suurlähettilään poikana.[3][4] Molemmissa bylinoissa suuriruhtinaan tytär (tai sisarentytär) Zabava Putjatišna ainoana tunnistaa vieraaksi saapuneen ulkomaalaisen bogatyrin valepukuiseksi naiseksi. Suuriruhtinas Vladimir koetteli vierastaan päästääkseen selville onko hän mies vai nainen. Vasilisa alkoi kuitenkin harhauttaa suuriruhtinasta vaatimalla Zabava Putjatitšnaa vaimokseen. Naimakauppojen päätteeksi pidetyissä hääjuhlissa suuriruhtinaan kutsumat kanteleensoittajat soittavat kuitenkin niin surkeasti, ettei nuori sulhanen tahdo riemastua, ja paikalle kutsutaan Stavr, joka tunnetaan erinomaisena kanteleensoittajana. Vasilisa onnistui viemään Stavrin mukanaan sen jälkeen, kun he ovat Vladimirille kertoneet tapahtuneesta, ja he matkustavat Tšernihiviin (toisen version mukaan Liettuaan). Tarina päättyy tähän.
Tarinassa esiintyy toisin sanoen selvää vastakkainasettelua siinä, kun äärettömän vahva naisbogatyr, polenitsa Mikulišna ei missään vaiheessa käytä yliluonnollista voimaansa, jossa hän on isänsä kaltainen. Hän pohdiskelee: "Miten minä pelastan rakkaan aviomieheni! Rahalla en voi häntä lunastaa, mahdilla en voi ottaa. No, en ota voimalla, otan sitten oveluudellani!"[3] Hallussa olevaa voimaa ei käytetä mahtavuuden osoittamiseen. Vasilisa vapauttaa vain aviomiehensä eikä hänellä ole muuta asiaa Kiovaan.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Mikula Seljaninovitšin tyttäret, ven. Дочери Микулы Селяниновича culturhistory.ru. Viitattu 12.5.2014. (venäjäksi)
- ↑ N. I. Nadezdin: "Stavr Godinovitš", ven. "Ставр Годиновичъ" Venäjän bogatyrit ja ritarit, ven. Богатыри и Витязи Русской земли. Rus Iznatšalnaja, ven. "Русь Изначальная". Arkistoitu 29.5.2014. Viitattu 29.5.2014. (venäjäksi)
- ↑ a b I. V. Karnauhova: Kauneimmasta Vasilisa Mikulišnasta, ven. Про прекрасную Василису Микулишну Weib Europäisch Erbe - Bylinoja I.V. Karnauhovan mukaelmina, ven. Былины в пересказе И. В. Карнауховой. Viitattu 12.5.2014. (venäjäksi)
- ↑ Roman Davydov: Vasilisa Mikulišna (Василиса Микулишна). Neuvostoliitto, 1975. (venäjäksi) Verkkoversio
Pääjumalat | |
---|---|
Muita jumalia | |
Legendojen sankarit | |
Taruolennot | |
Henget ja paholaiset | |
Hallitsijat ja muut |