Vartiolaiva Merikarhu
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| VL Merikarhu | |
|---|---|
 VL Merikarhu Helsingin Eteläsatamassa |
|
| Tyyppi | Vartiolaiva |
| Lippuvaltio | Suomi |
| Kotipaikka | Helsinki |
| MMSI-numero | 230302000 |
| Tunnuskirjaimet | OJEG |
| Omistaja | Suomenlahden merivartiosto |
| Rakennustelakka | Finnyards Oy, Rauma[1] |
| Luovutettu | 1994 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 57,8 m |
| Leveys | 11,0 m |
| Syväys | 4,7 m |
| Uppouma | 1400 t |
| Koneisto | 2 x Wärtsilä 8R22MD |
| Koneteho | 2 x 1 400 kW |
| Nopeus | 12–15 kn |
| Miehistö | 14+14 |
VL Merikarhu oli Suomenlahden merivartioston vartiolaiva. Merirajan valvonnan ja Suomenlahdella partioinnin lisäksi alusta käytettiin ympäristön valvonta- ja suojelutehtävissä. Aluksessa oli kiinteä öljyntorjuntajärjestelmä ja se pystyi toimimaan myös kemikaalionnettomuuksissa. VL Merikarhu pystyy kulkemaan 50 senttimetrin kiintojäässä 5 solmun nopeudella.[2]
Rajavartiolaitos luopui Merikarhun käytöstä vuonna 2019 ja alusta yritettiin myydä. Keväällä 2020 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto anoi Rajavartiolaitoksen esikunnalta, että alus luovutettaisiin vastikkeetta koulutus- ja harjoituskäyttöön.[3] Valtioneuvosto päätti marraskuussa 2020 aluksen luovutuksesta oppilaitokselle.[4]
Tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Merirajan vartiointi sekä Suomenlahden aluemeren, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvonta
- Rajaliikenteen valvonta
- Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen, tarvittaessa voimakeinoin
- Meritilannekuvan ylläpito ja täydennys
- Meripelastusvalmius ja siihen osallistuminen
- Valmius toimia onnettomuuspaikan pelastustöiden johtoaluksena/johtajana (OSC = On-Scene-Coordinator)
- Vedenalainen etsintä, tutkinta ja paikantaminen sekä vedenalaiset nosto- ja korjaustyöt
- Ympäristön valvonta yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa [5]
Kalusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Merirajan valvontajärjestelmä[5]
- ELOP-valvontakamera(video- ja lämpökamera)[2]
- Integroitu navigointijärjestelmä ja DP-paikallaanpitojärjestelmä[2]
- AES-90 valvontalaite kohteiden seurantaan merialueella[2]
- Syvyyspommit sekä 12,7 mm konekivääri[5]
- Valmiusvene (RIB) partiointiin ja meripelastukseen, nopeus noin 50 solmua[5]
- Klein-Viistokaikuluotain ja ROV-laitteisto vedenalaisiin tehtäviin[2]
- Aluksella on 2–4 sukeltajaa, jotka operoivat 0–60 metrin syvyydessä[5]
- Pintailmajärjestelmä[5]
- Suurtehovesi/vaahtotykki[2]
- Siirrettävä palo- ja vauriontorjuntakalusto[5]
- Lääkintähytti, varustettu mm. hapenanto- ja lääkitysvälinein, sekä paarit helikopteriin vinssausta varten[2]
- Mobimar-kiinteä öljynkeräysjärjestelmä kapasiteetiltaan 60m³/h ja siirrettävää öljyntorjuntapuomia 400 metriä[2]
- Kyky toimia räjähdysvaarallisilla tai myrkyllisiä kaasuja sisältävällä alueella sisätilojen hermeettisyyden, kaasusuojapukujen ja -antureiden avulla[2]
- Kannettavat happi- ja säteilymittarit[2]
- Näytteenotovarustus (ympäristövahingoissa)[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen rajavartiolaitos
- VL Telkkä (1999, poistunut 2014)
- VL Tavi (2002, poistunut 2014)
- VL Tiira (2004, poistunut 2014)
- VL Tursas (1986)
- VL Uisko (1987)
- VL Turva (2014)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ V/L MERIKARHU hhlweb.org. Viitattu 23.5.2020.
- ↑ a b c d e f g h i j k ympäristo.fi - VL Merikarhu
- ↑ Vartiolaiva Merikarhu halutaan opetuskäyttöön Kotkaan – korvaisi nykyisen koululaiva Katarinan Yleisradio. Viitattu 23.5.2020.
- ↑ Vartiolaiva Merikarhu tulee opetuskäyttöön Kotkaan – palveli rajavartiolaitosta viime vuoteen asti Yle Uutiset. Viitattu 5.11.2020.
- ↑ a b c d e f g Rajavartiolaitos - Vartiolaiva Merikarhu raja.fi. Viitattu 23.5.2020.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vartiolaiva Merikarhu Wikimedia Commonsissa
