Vapaaehtoinen paluu

Avustettu vapaaehtoinen paluu ja uudelleenkotouttaminen (lyhyesti ”Vapaaehtoinen paluu”, engl. Assisted Voluntary Return and Reintegration, AVRR) - toimintojen kautta avustetaan siirtolaisia palaamaan kotimaihinsa. Vapaaehtoisen paluun tavoitteena on tarjota siirtolaisille mahdollisuus ihmisläheiseen ja ihmisoikeuksia kunnioittavaan paluuseen ja uudelleenkotoutumiseen. Kohderyhmänä ovat siirtolaiset, jotka eivät voi tai halua jäädä maahan ja jotka tarvitsevat tukea paluu- ja matkajärjestelyissä.

Yksi kansainvälisesti suurimmista^lähde? vapaaehtoisen paluun toimijoista on Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM, jolla on erilaisia vapaaehtoisen paluun hankkeita ympäri maailmaa. Vapaaehtoisen paluun hankkeiden toimeenpano vaatii monien eri toimijoiden yhteistyötä: mukana ovat siirtolaiset, lähtö- että paluumaiden viranomaiset sekä kansalaisyhteiskunta^selvennä.

Vapaaehtoisen paluun tulee perustua henkilön omaan, tietoiseen ja harkittuun päätökseen lähtömaahan paluusta ilman painostusta. Tämän edistämiseksi IOM:n hankkeisiin kuuluu myös neuvontaa siirtolaisille kaikissa paluuvaiheissa.

Historia

IOM:n vapaaehtoisen paluun ja paluutuen ohjelmat eri puolilla maailmaa ovat vuodesta 1979 lähtien avustaneet yli 1,2 miljoonaa ihmistä palaamaan vapaaehtoisesti kotimaihinsa. Vuosina 2000-2010 tämä luku on ollut yli 400 000 palannutta, keskimäärin 25-30 000 vuodessa.

Kohderyhmät

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n vapaaehtoisen tuetun paluun ja paluutuen hankkeet ovat usein ainoa ratkaisu siirtolaisille, jotka eivät voi tai halua jäädä maahan ja tarvitsevat tukea paluu- ja matkajärjestelyissä. IOM avustaa muun muassa:

• Turvapaikanhakijoita, jotka keskeyttävät turvapaikkaprosessin tai jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen (henkilöitä, joiden turvapaikkahakemus on hylätty tai keskeytetty)
• Pakolaisia
• Henkilöitä, joiden oleskelulupa on umpeutunut tai joilla ei ole lainkaan oleskelulupaa (ns. paperittomat)
• Ihmiskaupan uhreja, ja
• Muita haavoittuvassa asemassa olevia, kuten yksin matkustavia lapsia ja niitä, joilla on terveyteen liittyviä erityistarpeita (vanhukset, yksinhuoltajat jne.).

Tavoitteet

Vapaaehtoisen paluun ja paluutuen hankkeet ovat Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n keskeisimpiä toimintoja, joilla avustetaan vuosittain tuhansia siirtolaisia turvallisessa kotiinpaluussa. Vapaaehtoisen paluun hankkeiden tarkoituksena on myös edistää kansainvälistä keskustelua ja yhteistyötä maahanmuuttohallinnan alalla niin lähtö- kuin paluumaissa. Paluutuen myöntäminen palaajille heidän kotimaassaan on olennainen osa kestävää paluuta. Paluumaissa IOM tarjoaa yhteistyökumppaneidensa kanssa palaajille sosio-ekonomista tukea omavaraisuuden ja yhteisön kehittämiseksi. Pysyvien tulosten ehtona on kuitenkin palaajien omien yhteisöjen sekä paluumaiden yleinen sosio-ekonominen kehitys.

Tukimuodot lähtö- ja paluumaissa

Vapaaehtoisen tuetun paluun ja paluutuen toimintoihin voi sisältyä:

Lähtömaissa

• Tietoisuuden lisääminen vapaaehtoisen tuetun paluun ja paluutuen mahdollisuudesta
• Tiedon kerääminen paluumaista
• Diasporien eli maahanmuuttajayhteisöjen kartoittaminen
• Tiedotus maahanmuuttajayhteisöissä
• Yksilöllinen paluu- ja paluutukineuvonta, mukaan lukien tietoa paluumaista
• Erityistuki- ja neuvontapalvelut haavoittuville ryhmille
• Väliaikainen majoitus
• Apu matkustusasiakirjojen hankkimisessa
• Matkajärjestelyt
• Avustaminen rajamuodollisuuksien kanssa
• Saattajan järjestäminen tarvittaessa.

Kauttakulkumaissa

• Avustaminen kauttakulkumatkalla
• Saattaja-avustus kauttakulkumatkalla, jos tarpeen.

Paluumaissa

• Avustaminen rajamuodollisuuksien kanssa lentokentälle saavuttaessa
• Matkajärjestelyt lopulliseen matkakohteeseen/kotipaikalle
• Lyhyt ja/tai keskipitkä paluutuki, esim. avustusta

1. paluun jälkeisiin järjestelyihin (neuvonta, paikallisten toimijoiden esittely jne.)
2. yrityksen perustamiseen
3. yleis- tai ammatilliseen koulutukseen
4. lääkinnällisiin tarpeisiin
5. muihin yksilöllisesti räätälöityihin paluutuen muotoihin

• Paluuyhteisöjen kehittämistoimet, jotka painottavat

1. paluun yhdistämistä yhteisön kehittämiseen
2. pääsyä palveluiden pariin
3. paikallisten verkostojen vahvistamista.

IOM:n mandaatti ja näkökulmat vapaaehtoiseen paluuseen

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on saanut peruskirjassaan jäsenvaltioiltaan valtuutuksen turvata järjestelmällistä siirtolaisuutta muun muassa vapaaehtoisen tuetun paluun ja paluutuen avulla. IOM painottaa erityisesti, että vapaaehtoisuus on edellytys kaikissa sen vapaaehtoisen paluun toimissa.

Toimivaltansa mukaisesti IOM:n tärkeimpiä menettelytapoja vapaaehtoisen paluun kehittämisessä ovat:

• siirtolaisten oikeuksien ja ihmisarvon turvaaminen paluita järjestettäessä kansainväliset periaatteet ja standardit huomioiden
• maahanmuuttojärjestelmien ja turvapaikanhakuprosessien eheyden ylläpitäminen
• paluutoiminnassa mukana olevien paluumaiden, kauttakulkumaiden ja lähtömaiden välisen dialogin kehittäminen; paluumaissa palaajista huolehtimisen varmistaminen
• ilman voimassa olevaa oleskelulupaa olevien siirtolaisten eli ns. ”paperittomuuden” ilmiön huomioiminen
• kokonaisvaltaisten lähestymistapojen edistäminen vapaaehtoisen paluun, ja eritoten paluutuen, osa-alueilla
• vapaaehtoiseen paluuseen liittyvän kansainvälisen dialogin edistäminen ja kapasiteetin rakentaminen

Rahoitus

Suurin osa IOM:n vapaaehtoisen paluun hankkeiden rahoituksesta tulee hankerahoituksien kautta. Vapaaehtoisen tuetun paluun ja paluutuen hankkeita EU-maissa tukee mm. Euroopan komissio. Mukana kansallisten hankkeiden rahoituksessa on myös kansallisia toimijoita, kuten ministeriöitä, virastoja ja muita rahoittajia.

Vapaaehtoinen tuettu paluu ja paluutuki Suomessa

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on Suomessa mukana monissa hankkeissa, jotka käsittelevät vapaaehtoista paluuta, kotoutumista, siirtolaisuutta ja kehitystä sekä ihmiskaupan vastaista työtä. IOM:n Helsingin toimisto on järjestänyt vapaaehtoisia paluita vuodesta 1998 lähtien. Kolmivuotinen hanke vuosina 2010-2012 loi käytäntöjä vapaaehtoisen paluun vakiinnuttamiseksi Suomeen.

”Vapaaehtoisen paluun kehittäminen”-hanke 2010-2012

Vuonna 2010 IOM aloitti yhteistyössä Suomen Maahanmuuttoviraston kanssa vapaaehtoisen tuetun paluun ja paluutuen kehittämishankkeen (DAVRiF), joka kesti vuoden 2012 loppuun asti. Tavoitteena oli vakiinnuttaa vapaaehtoista paluuta koskevaa neuvontaa, tiedotusta ja paluuverkostoa Suomessa. Ennen vuotta 2010 mahdollisuus hakeutua vapaaehtoiseen paluuseen Suomessa oli saanut vain vähän huomiota, ja siirtolaisten vapaaehtoista paluuta koskevat käytännöt vaihtelivat suuresti riippuen hakijan tilanteesta, hakemuksen jättämisen ajankohdasta ja hakijan asumispaikkakunnasta. Vapaaehtoisen paluun DAVRiF-hankkeeseen hakeutui vuosien 2010-2012 aikana yli 1000 henkilöä, joista 858 palasi kotimaahansa IOM:n avustamana.

”Vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomesta” -hanke 2013-2015

Vuonna 2013 IOM Helsinki aloitti Vapaaehtoisen paluun ja paluutuen Suomesta (VAPPS) -hankkeen Euroopan Paluurahaston ja Maahanmuuttoviraston tukemana. Tavoitteena on luoda toimivat puitteet vapaaehtoiselle paluulle Suomessa. Hanke tarjoaa yksilöllistä neuvontaa ja kiinnittää entistä enemmän huomiota paluun jälkeiseen aikaan, tukitoimiin ja mahdollisuuksien parantamiseen paluutuen avulla. Palaajille myönnettävä rahallinen paluutuki on yleensä 200-1500 euroa. Yhä useammalle voidaan myöntää tuki hyödykkeenä (kuten koulutustuen tai yrityksen perustamiseen tarvittavien tarvikkeiden ja työkalujen muodossa). Haavoittuviin ryhmiin kuuluvia palaajia (mm. lapset, vanhukset, sairaat, yksinhuoltajaperheet, ihmiskaupan uhrit sekä muut erityisryhmät) voidaan tukea mm. yksilöllisten uudelleenkotoutumissuunnitelmien ja korotetun paluutuen avulla. Vapaaehtoisen paluun hankkeen tukemana Suomesta voivat palata muut kuin EU-kansalaiset

• jotka ovat hakeneet turvapaikkaa tai ovat jo saaneet turvapaikkapäätöksen (myös henkilöt, joilla on Dublin-osuma)
• joiden oleskelulupa on umpeutunut
• joilla ei ole lainkaan ollut oleskelulupaa
• jotka ovat saaneet pakolaisaseman
• jotka ovat saaneet jonkun muun oleskeluluvan.

Vapaaehtoisen paluun ja paluutuen Suomesta (VAPPS) -hanke loppui 30.6.2015. Heinäkuussa 2015 astuivat voimaan lakimuutokset, joiden perusteella vastaanottokeskukset tai Maahanmuuttovirasto voivat myöntää tietyille kohderyhmille vapaaehtoisen paluun tukea.

Aiheesta muualla

• Vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomesta
• Assisted Voluntary Return from Finland