Talviolympialaiset 2010

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vancouverin olympialaiset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
XXI talviolympiakisat
Isäntäkaupunki Vancouver, Kanada
Osallistujamaita 82
Osallistujat 2 536 (1 503 miestä, 1 033 naista)
Kisatapahtumat 86 kilpailua 15 lajissa
Avajaiset 12. helmikuuta 2010
Päättäjäiset 28. helmikuuta 2010
Avaaja kenraalikuvernööri Michaëlle Jean
Urheilijoiden vala Hayley Wickenheiser
Tuomareiden vala Michel Verrault
Olympiatulen sytyttäjä Catriona LeMay Doan, Nancy Greene, Steve Nash ja Wayne Gretzky
Olympiastadion BC Place
← 2006 2014 →

Vuoden 2010 talviolympialaiset järjestettiin Vancouverissa, Kanadassa 12.28. helmikuuta 2010. Useita suorituspaikkoja sijaitsi Richmondissa, Callaghan Valleyssä, Whistlerissä ja Brittiläisen Kolumbian yliopistolla.

Vancouver oli kolmas kanadalainen olympialaisten isäntäkaupunki Montrealin (1976) ja Calgaryn (1988) jälkeen. Se voitti äänestyksessä Itävallan Salzburgin ja Etelä-Korean Pyeongchangin.

Ennen kisoja Vancouver ja Whistler olivat luvanneet parantaa merkittävästi kaupunkeja yhdistävän Sea-to-Sky Highwayn turvallisuutta. Tämän rannikolta korkealle vuoristoon kulkevan valtatien keliolot ovat pahamaineiset.

Kisat alkoivat kuolemantapauksella, kun 21-vuotias georgialaiskelkkailija Nodar Kumaritašvili sai surmansa harjoituksissa menetettyään ohjaskelkkansa hallinnan ja törmättyään radan sivulla olevaan teräspylvääseen. Onnettomuuden vuoksi Georgia harkitsi kisoista vetäytymistä, mutta päätti jäädä kisoihin.[1] Olympiarataa oli sanottu maailman nopeimmaksi radaksi ja sen turvallisuutta oli kritisoitu.[2]lähde tarkemmin?

Kisajärjestäjien tavoitteena oli järjestää mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavat olympialaiset. Tavoitteeseen pyrittiin rakentamalla kisapaikoille ja olympiakyliin matalaenergiataloja sekä kompensoimalla olympialaisten päästöt sijoituksilla uusiutuvaan energiaan. Lisäksi kisavierailijoiden toivottiin matkustavan julkisilla kulkuneuvoilla ja kierrättävän.[3]

Valintaprosessi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitopaikka päätettiin KOK:n yleiskokouksessa 2. heinäkuuta 2003 Prahassa, Tšekissä.[4][5]

Äänestystulokset
Kaupunki Maa Kierros 1 Kierros 2
Vancouver  Kanada 40 56
Pyeongchang  Etelä-Korea 51 53
Salzburg  Itävalta 16

Olympiaohjelmassa oli 86 tapahtumaa 15 eri urheilulajissa.[6][7]

Kilpailuiden aikataulu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
OC Avajaiset Kilpailut 1 Loppukilpailut EG Näytös CC Päättäjäiset
Helmikuu 12
Pe
13
La
14
Su
15
Ma
16
Ti
17
Ke
18
To
19
Pe
20
La
21
Su
22
Ma
23
Ti
24
Ke
25
To
26
Pe
27
La
28
Su
Juhlallisuudet OC CC
Alppihiihto 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 10
Ampumahiihto 1 1 2 2 2 1 1 10
Rattikelkkailu 1 1 1 3
Maastohiihto 2 2 1 1 2 1 1 1 1 12
Curling 1 1 2
Taitoluistelu 1 1 1 1 EG 4
Freestylehiihto 1 1 1 1 1 1 6
Jääkiekko 1 1 2
Ohjaskelkkailu 1 1 1 3
Yhdistetty 1 1 1 3
Kaukalopikaluistelu 1 1 2 1 3 8
Skeleton 2 2
Mäkihyppy 1 1 1 3
Lumilautailu 1 1 1 1 1 1 6
Pikaluistelu 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 12
Loppukilpailuja yhteensä 5 5 6 5 7 6 4 6 6 4 5 5 6 7 7 2 86
Helmikuu 12
Pe
13
La
14
Su
15
Ma
16
Ti
17
Ke
18
To
19
Pe
20
La
21
Su
22
Ma
23
Ti
24
Ke
25
To
26
Pe
27
La
28
Su


Kisojen osallistujamaat

Vuoden 2010 talviolympialaisiin osallistui 2566 urheilijaa 82 eri olympiakomitesta.[7] Caymansaaret, Ghana, Kolumbia, Pakistan, Peru olivat vuonna 2010 ensimmäisen kerran mukana talviolympialaisissa. Lisäksi Montenegro ja Serbia debytoivat omina valtioinaan.

Vuoden 2006 osallistujamaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maat, jotka osallistuivat vuonna 2006, mutta eivät vuonna 2010.

Tonga Tongalla oli tavoitteena lähettää ohjaskelkkailija Bruno Banani edustamaan maata ensimmäistä kertaa talviolympialaisissa, mutta viimeisessä karsintakilpailussa tapahtunut kaatuminen pilasi suunnitelman.[8]

Luxemburg Luxemburgin tavoitteena oli lähettää kaksi kilpailijaa, mutta hiihtäjä Kari Peters ei saanut koottua tarvittavaa määrää FIS-pisteitä[9] ja alppihiihtäjä Stefano Speck loukkaantui ennen kisoja.[10]

Kenia Kenialla oli tarkoitus lähettää hiihtäjä Philip Boit neljänsiin talviolympialaisiinsa, mutta FIS:n asettama aiempaa korkeampi pisteraja jäi Boitilla vain kahden pisteen päähän.[11]

Mitalitaulukko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 talviolympialaisten mitalitaulukon ykkössijan saavutti isäntämaa Kanada.[5][12][6][13]

Vuoden 2010 talviolympialaisten mitalitaulukko
Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1  Kanada 14 7 5 26
2  Saksa 10 13 7 30
3  Yhdysvallat 9 15 13 37
4  Norja 9 8 6 23
5  Etelä-Korea 6 6 2 14
6  Sveitsi 6 0 3 9
7  Kiina 5 2 4 11
8  Ruotsi 5 2 4 11
9  Itävalta 4 6 6 16
10  Alankomaat 4 1 3 8
Olympiatuli.

Avajaisissa BC Place -hallissa 12. helmikuuta olympiatulen sytytti neljä kanadalaista urheilijaa yhdessä: jääkiekkoilija Wayne Gretzky, alppihiihtäjä Nancy Greene, pikaluistelija Catriona LeMay Doan ja koripalloilija Steve Nash. Soihdun toi stadionille paralympialaisurheilija Rick Hansen. Avajaiset järjestettiin olympialaisten historian ensimmäistä kertaa sisätiloissa.[14] Tulen sytyttämisen kanssa hallin sisällä oli kuitenkin teknisiä ongelmia, ja Doan jäi seisomaan soihtu kädessään, kun kolme muuta urheilijaa sytyttivät soihdun[15]. Tämän jälkeen Gretzky sytytti toisen olympiatulen hallin ulkopuolella.[16] Urheilijoiden olympiavalan vannoi naisjääkiekkoilija Hayley Wickenheiser ja toimitsijoiden valan Michel Verrault. Avajaisissa pidettiin minuutin hiljainen hetki kelkkailuharjoituksissa kuolleen georgialaisen Nodar Kumaritašvilin muistoksi. Hiljaisen hetken aikana Kanadan lippu ja olympialippu laskettiin puolitankoon. Avajaiset rikkoivat Kanadan television katsojaennätyksen, sillä noin 13,3 miljoonaa kanadalaista seurasi koko lähetyksen.[17]

Kisojen viralliset maskotit ovat

Quatchi ja Miga ovat olympiakisojen viralliset maskotit. Sumi on paralympiakisojen maskotti. Näiden maskottien lisäksi kisoissa on mukana myös Mukmuk, Vancouverinsaaren murmeli.

  1. Georgialainen kelkkailija kuoli rajussa törmäyksessä 12.2.2010. HS.fi. Arkistoitu 20.11.2011. Viitattu 13.2.2010.
  2. Fears over Vancouver track safety 18.11.2009. Eurosport. Viitattu 13.2.2010. (englanniksi)
  3. Vancouver tavoittelee kultamitalia vihreydestä YLE Uutiset
  4. Past Olympic Host City Election Results gamesbids.com. Arkistoitu 16.10.2014. Viitattu 31.3.2016. (englanniksi)
  5. a b Vancouver 2010 Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 30.3.2016. (englanniksi)
  6. a b 2010 Vancouver Winter Games Sports-Reference. Arkistoitu 31.8.2016. Viitattu 30.3.2016. (englanniksi)
  7. a b Factsheet - The Olympic Winter Games (pdf) International Olympic Committee. Viitattu 30.3.2016. (englanniksi)
  8. Helene Hofman: Tongan athlete narrowly misses out on Winter Olympics 1.2.2010. Radio Australia News. Arkistoitu 23.3.2018. Viitattu 13.2.2010. (englanniksi)
  9. Kari Peters bleibt zu Hause 19.1.2010. Luxemburger Wort. Viitattu 13.2.2010. (saksaksi)
  10. Stefano Speck fährt nicht nach Vancouver 12.1.2010. Luxemburger Wort. Viitattu 13.2.2010. (saksaksi)
  11. Kenialaishiihtäjä Boit jäi täpärästi olympialaisista 12.2.2010. HS.fi. Viitattu 13.2.2010.[vanhentunut linkki]
  12. Event results Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 30.3.2016. (englanniksi)
  13. Vancouver 2010 olympic.it. Viitattu 31.3.2016. (englanniksi)
  14. Olympiatuli syttyi Kumaritashvilin muistolle YLE Uutiset
  15. Tekninen vika jätti olympiatulen sytyttäjän ilman hommia avajaisissa HS.fi. Arkistoitu 3.9.2011. Viitattu 13.2.2010.
  16. Wayne Gretzky sytytti odotetusti olympiatulen HS.fi. Arkistoitu 29.8.2011. Viitattu 13.2.2010.
  17. Olympialaisten avajaisissa rikki Kanadan katsojaennätykset Yle Uutiset

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiuutiset
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutisluokka: