Ansiotuloverotus
Ansiotuloverotus tarkoittaa Suomen henkilöverotuksessa muiden tulojen kuin pääomatulojen verottamista. Ansiotulojen perusteella määrätään tuloverot, joita ovat valtiolle maksettavan tuloveron lisäksi kunnallisvero ja kirkollisvero. Ansiotuloverotuksen kohteena ovat muun muassa palkka- ja eläketulot.
Ansiotuloverotus perustuu tuloverolakiin. Siinä noudatetaan erillisverotusta, jossa jokaista perheenjäsentä verotetaan hänen omista tuloistaan. Ennen veron laskemista tehdään tuloista verovähennyksiä.
Ansiotulo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämä osio pitäisi jakaa uudeksi artikkeliksi nimeltä Ansiotulo. Lisätietoja saattaa olla artikkelin keskustelusivulla. |
Ansiotulo on Suomen henkilöverotuksen käsite. Tulot jaetaan verotuksessa kahteen tulolajiin, joita ovat ansiotulo ja pääomatulo. Ansiotuloa ovat kaikki ne tulot, jotka eivät ole pääomatuloa. Ansiotuloa ovat muun muassa palkka ja eläke sekä eräät etuudet ja korvaukset. Myös yrityksestä saatu tulo voi olla ansiotuloa.[1]
Ansiotulo ei ole sama asia kuin palkka tai palkkatulo. Palkansaajan ansiotuloon sisältyvät peruspalkka ja kaikki mahdolliset palkan lisät (vuorolisät, lomarahat, bonukset jne.) sekä myös kaikki muut tulot, jotka eivät ole pääomatuloa.lähde?
Ansiotuloista maksettavat verot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ansiotuloista maksetaan Suomessa tuloveroa kolmelle eri veronsaajalle:lähde?
- Valtiolle maksetaan progressiivisen veroasteikon mukainen tulovero.
- Kunnallisvero maksetaan kotikunnalle kunnan veroprosentin mukaisena tasaverona.
- Kirkollisvero maksetaan seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle, jos verovelvollinen kuuluu evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon.
Kokonaisuutena ottaen ansiotuloverotus on Suomessa progressiivista. Progressiivisuus tarkoittaa sitä, että ansiotulojen kasvaessa myös veroprosentti kasvaa. Progressiivinen verotus on tavallista muissakin maissa. Osa ansiotuloista on verovapaata. Verovapaita ovat muun muassa eräät sosiaalietuudet, avustukset ja palkkiot.lähde?
Veroprosentit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ansiotulon valtionverotus tapahtuu progressiivisen veroasteikon mukaisesti; vuonna 2015 alin marginaaliveroprosentti on 0 ja korkein 31,75.[2]
Kunnallisveron ja kirkollisveron prosentit ovat kaikille samat tuloista riippumatta, mutta prosentti vaihtelee kunnittain ja seurakunnittain. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti 2015 on 19,84 ja kirkollisveroprosentti 1,43.[3]
Verotettavan ansiotulon laskeminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ansiotulojen verotus on nettoverotusta, jossa bruttotuloista tehdään verovähennyksiä.lähde?
Puhdas ansiotulo saadaan, kun ansiotuloista vähennetään luonnolliset vähennykset. Luonnollisia vähennyksiä ovat tulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot. Näiksi luetaan muun muassa ammattikirjallisuuden hankkiminen, työttömyyskassamaksut ja ay-jäsenmaksut. Vähennyksiksi eivät käy elantomenot, joita ovat muun muassa asunnon vuokra ja kodin- ja lastenhoitoon liittyvät menot.[4]
Verotettavan tulon laskemiseksi puhtaasta ansiotulosta tehdään vielä eräitä lisävähennyksiä. Valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa on omat vähennyksensä. Lisäksi saadaan vähentää aiempien verovuosien vahvistetut ansiotulolajin tappiot, jos tällaisia tappioita on syntynyt. Näiden vähennysten jälkeen on saatu valtionverotuksen verotettava ansiotulo ja kunnallisverotuksen verotettava tulo, jotka voivat olla erisuuruiset.[5]
Ansiotulojen määrä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ansiotulojen yhteismäärä oli Suomessa 113 miljardia euroa vuonna 2011. Ansiotuloa kertyi 4,5 miljoonalle henkilölle. Kaksi kolmasosaa ansiotuloista oli palkkatuloja ja runsas viidennes eläketuloja. Pieni osuus ansiotuloista tuli työttömyyskorvauksista ja sosiaalietuuksista. Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa ja eläketuloja 1,6 miljoonaa henkilöä. Keskimääräinen ansiotulo oli 25 074 euroa vuodessa ja palkkaa saaneilla keskipalkka päätoimesta 28 304 euroa.[6]
Ansiotuloveron maksajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eniten ansaitsevat 10 prosenttia maksavat 70 prosenttia ansiotuloveroista, ja yli 40 000 euroa vuodessa ansaitsevat 20 prosenttia maksavat 96 prosenttia ansiotuloveroista. Valtion ansiotuloveroista yli 100 000 euroa ansaitsevat 1,5 prosenttia eli 65 000 suomalaista maksavat lähes 40 prosenttia. Kun Sipilän hallitus poisti yleisradioveron pienituloisimmilta vuosina 2016 ja 2018, esimerkiksi Helsingissä tuloveroa lainkaan maksamattomien tulonsaajien määrä kahdeksankertaistui 68 000 henkeen.[7][8]
Ansiotuloverotuksen keventyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teemu Muhosen ja Jari Hanskan mukaan Suomessa on jouduttu keventämään ansiotulojen verotusta, koska eläkemaksuja on nostettu.[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tuloverolaki III osa, 4 luku
- ↑ Valtion tuloveroasteikko 2015 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Keskeiset tuloveroperusteet (Arkistoitu – Internet Archive)Veronmaksajain Keskusliitto ry
- ↑ Tuloverolaki (30.12.1992/1535) 29–31 §
- ↑ Tuloverolaki (30.12.1992/1535) 30 §
- ↑ Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tulot verovuonna 2011 (Arkistoitu – Internet Archive) Verohallinnon tiedote, 4.3.2013
- ↑ Pääkirjoitus: Veroista valtaosan maksava vähemmistö ei enää kauaa kykene kannattelmaan Suomea Helsingin Uutiset. 14.11.2020.
- ↑ Hallitus esittää Yle-veron alarajan korottamista, 300 000 vapautuu verosta 1.10.2015. Valtiovarainministeriö.
- ↑ https://www.uusisuomi.fi/raha/206980-uutuuskirja-vaietun-elakepommin-pysayttavat-luvut-pakottaa-paattajat-leikkauksiin