Pääomatuloverotus Suomessa
Pääomatuloverotus tarkoittaa Suomen henkilöverotuksessa pääomatulojen verottamista. Pääomatulona verotetaan tuloja, joita varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Suomessa pääomatuloista peritään pääomatulovero.
Pääomatuloista tunnetuimpia ovat luovutusvoitot ja vuokratulot. Myös korkotulo voi olla pääomatuloa; Suomessa tosin osa korkotulosta katsotaan verotuksessa lähdeveron alaiseksi, ei pääomatuloksi. Osingot verotetaan Suomessa osittain pääomatulona, osittain ansiotulona.
Veron määräytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen tuloverolain mukaan pääomatuloa ovat omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloa ovat esimerkiksi vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, metsätalouden pääomatulo-osuus, maa-aineksesta saadut tulot ja luovutusvoitto.[1]
Korkotulo voi olla pääomatuloa. Kuitenkaan talletuksista tai erikseen lähdeverotettavaksi luetuista joukkolainoista maksettu korko ei ole pääomatuloa, vaan siitä peritään lähdevero.[2]
Veroprosentit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääomatulon verotus on Suomessa progressiivista.[3] Vuosina 2016 - 2018 pääomatulosta peritään 30 % aina 30 000 euroon asti. Tämän ylittävältä osalta peritään 34 %.[4]
Pääomatulon veroprosenttia on nostettu siitä, kun veroa ensi kertaa perittiin 1990-luvulla. Veroprosentti oli 25 % vuosina 1993–1995. Myöhemmin sitä on muutettu seuraavasti: 28 % (1996–1999), 29 % (2000–2004), 28 % (2005–2011), 30/32 % (2012–2014) ja 30/33 % (2015). Raja korkeammalle veroprosentille on ollut 50 000 euroa (2012-2013) ja 40 000 (2014).[4]
Pääomatulojen määrä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääomatulojen määrä on Suomessa ansiotuloja alhaisempi. Pääomatulojen yhteismäärä oli 10,6 miljardia euroa vuonna 2011. Samaan aikaan ansiotuloja kertyi yhteensä 113 miljardia. Pääomatuloa sai 2,6 miljoonaa henkilöä, kun taas ansiotuloa kertyi 4,5 miljoonalle. Keskimääräinen pääomatulo oli 4 113 ja ansiotulo 25 074 euroa vuodessa. Pääomatuloista suurin osa oli osinkotuloja, luovutusvoittoja ja vuokratuloja. Osinkotuloja sai 2,2 miljoonaa ja vuokratuloja 272 000 henkeä. Luovutusvoittoja tuli 337 000 henkilölle, kun taas luovutustappioita oli 218 000 henkilöllä. Luovutusvoitoista yli puolet kertyi kiinteistöjen luovutuksista, mutta luovutustappiot kertyivät enimmäkseen arvopapereista.[5]
Pääomatuloveron tuotto vuonna 2012 oli 1,8 miljardia euroa. Vaikka veroprosenttia oli nostettu vuodesta 2011, veron tuotto kuitenkin samalla laski 165 miljoonaa euroa. Erityisesti luovutusvoittojen määrä romahti.[6]
Luovutusvoittojen ja -tappioiden verotus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luovutusvoitto
Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on yleensä veronalaista pääomatuloa. Luovutuksella tarkoitetaan mm. myyntiä ja vaihtoa.
Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä luovutushinnasta todellinen hankintameno ja luovutusvoiton hankkimisesta syntyneet menot. Tietyin edellytyksin voidaan vaihtoehtoisesti vähentää laskennallinen hankintameno-olettama, jos se tulee verovelvolliselle edullisemmaksi.[7]
Jos luovutusvoitto on negatiivinen, syntyy luovutustappio. Luovutustappion voi tietyin edellytyksin vähentää luovutusvoitoista tai muista pääomatuloista.[7]
Osinkojen verotus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osinkotulojen verotus riippuu siitä, kuka on osingon maksaja ja kuka sen saaja. Luonnollisten henkilöiden ja yritysten saamat osingot verotetaan eri säännöillä. Veron määrä riippuu lisäksi siitä, onko osinko peräisin listatulta vai listaamattomalta yhtiöltä.
Luonnollisten henkilöiden saamat osingot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän julkisesti noteeratulta yhtiöltä (pörssiyhtiö) saamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa (tuloverolaki 33 a § 1 momentti).
Luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän muulta kuin julkisesti noteeratulta yhtiöltä saamasta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia (tuloverolaki 33 b § 1 momentti). Jos osinko on yli 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, ylimenevästä osasta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa (tuloverolaki 33 b § 2 momentti).[8]
Osinkojen verotus muuttui vuoden 2014 alusta, jolloin poistui mahdollisuus saada pienimmät osingot yksityisistä osakeyhtiöistä nostettua verovapaina.
Yhteisöjen saamat osingot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteisöjen (kuten osakeyhtiöiden) saamat osingot ovat yleensä verovapaita. Verovapauden avulla poistetaan ns. ketjuverotus, jossa osinkoveroa maksettaisiin uudelleen, kun saadut osingot jaetaan yhtiöstä eteenpäin.
Listaamattoman yhteisön listatusta yhteisöstä saama osinko on kuitenkin veronalaista. Siten pörssiosingot ovat muille kuin pörssiyhtiöille yleensä veronalaisia.
Näistä pääsäännöistä on useita poikkeuksia.[9]
Osuuspääoman koron verotus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osinkojen tavoin verotetaan myös osuuskunnan maksama osuuspääoman korko. Vuodesta 2015 lähtien koroista 25% on veronalaista pääomatuloa 5000 euroon asti useimmissa tilanteissa.[10]
Verovapautta nauttivat osingonsaajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Verovapaus
Sijoitusrahastot, julkisyhteisöt, eläkevakuuttajat, ay-järjestöt, yleishyödylliset säätiöt ja vakuutuskuoret eivät maksa veroa pörssiyhtiöiltä saamistaan osingoista.[11]
Vertailu muihin maihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oikeustieteen tohtori Janne Juuselan mukaan Suomessa pääomatuloverotus on kansainvälisesti ankaraa, koska meillä ei ole "erityisiä huojennuksia", ja sitä pitäisi keventää. Juuselan mukaan esimerkiksi luovutusvoittojen verotus on EU:n toiseksi ankarinta ja korkotulojen verotus EU:n kolmanneksi ankarinta.[12]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tuloverolaki 32 §
- ↑ Tuloverolaki 33 ja 139 §
- ↑ Taloustaito 12/2014, s. 15
- ↑ a b Keskeiset tuloveroperusteet 21.12.2015. Veronmaksajain Keskusliitto ry. Arkistoitu 12.4.2016. Viitattu 15.1.2016.
- ↑ Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tulot verovuonna 2011 (Arkistoitu – Internet Archive) Verohallinnon tiedote, 4.3.2013
- ↑ Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tuloverot, veronpalautukset, jäännösverot ja veronsaajien osuudet alueittain verovuonna 2012 1.11.2013. vero.fi: Verohallinto. Arkistoitu 19.7.2018. Viitattu 19.7.2018.
- ↑ a b Verohallinto: Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa Antopäivä 27.12.2016
- ↑ Verohallinto > Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset www.vero.fi. Viitattu 18.6.2015.
- ↑ Verohallinto: Osinkotulojen verotus Antopäivä 13.11.2014
- ↑ http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Uutiset/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Osuuskunnan_jakamat_ylijaamat_ennakonpid(35347) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vain sinä maksat osinkoveroa www.arvopaperi.fi. Viitattu 3.8.2017.
- ↑ Suomi tarvitsee talouskasvua tukevan yritys- ja pääomatuloverouudistuksen Helsingin Sanomat. 1.12.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pörssisäätiö - Sijoittajan vero-opas (Arkistoitu – Internet Archive)