Valtameri (yritys)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Valtameri Oy oli 1913 perustettu suomalainen yritys joka viime vaiheissaan keskittyi teräskauppaan. [1][2]

Alkujaan yrityksen nimi oli Toiminimi Kontro & Kuosmanen jonka osakkaina olivat Juho Kuosmanen ja K. E. Kontro. Kun se fuusioitiin vuonna 1918 Suomen Kahvintuonti Oy:öön, syntyi Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy, joka oli tuonti-, vienti- ja agentuuriliike.[3] Yrityksen tuotevalikoima oli laaja: elintarkkeita, tekstiilejä, kemikaaleja, tekstiilien raaka-aineita sekä kone- ja autotarvikkeita. Yhtiö harjoitti myös laivaliikennettä omilla laivoillaan Etelä-Amerikkaan. 1930-luvulta alkaen yritys alkoi keskittyä teollisuuden raaka-aineiden ja tarvikkeiden tuontiin, kuten rautaan, teräkseen ja putkiin.[3][4] Yritys ajautui talousvaikeuksiin, ja vuonna 1928 sen johtokunta yhdessä päärahoittajan KOP:n kanssa päätti lopettaa yhtiön toiminnan. Saman vuonna Kuosmanen perusti muutamien muiden kanssa uuden Valtameri Oy:n, joka jatkoi Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy:n toimintaa.[4][2][5]

Yrityksen ensimmäinen johtaja oli Juho Kuosmanen, rinnallaan Risto Ryti ja toimitusjohtaja Samuli Harima, vuodesta 1924 Kuosmanen yksin[4]. Vuodesta 1950 toimitusjohtajana työskenteli Kauko Kuosmanen isänsä jälkeen, joka oli hallituksen puheenjohtaja.[6] Isänsä kuoltua vuonna 1960 Kauko Kuosmanen alkoi karsia yrityksestä rönsyjä ja pyrki keskittämään sitä teräskauppaan. Yhtiön kolmas toimitusjohtaja oli Aimo Paloluoma ja neljäs Erkki Hämäläinen. Vuonna 1983 yhtiö osti Oy Julius Tallberg Ab:n terästoiminnot. Yrityksen osake vietiin 1986 Arvopaperivälittäjien yhdistyksen OTC-listalle, mutta Suomen 1990-luvun alun lama kohteli yritystä ankarasti. Siitä pelastukseksi suunniteltiin yhdistettäväksi kolmen yhtiön, Valtameren, Aspo Oy:n ja Rautaruukin teräskauppatoiminnot. Aie toteutui, kun keväällä 1993 perustettiin Asva Oy. Valtameri Oyj fuusioitiin 1999 Rautaruukkiin.[6]

Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy:n laivoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laivan nimi Omistusaika Tyyppi Rakennusvuosi Rakennuspaikka Romutettu Kantavuus tn Muuta
S/S Rigel 1920–1923 höyryrahtilaiva 1920 A/B Sandvikens skeppsdocka & Mek. Verkstad, Helsinki upposi jäihin Maarianhaminan lounaispuolella lähellä Tjärvenin majakkaa maaliskuussa 1923 matkallaan Tukholmasta Turkuun. Jäänmurtaja Murtaja pelasti miehistön. 500 dwt ostettu Gustaf Eriksonin varustamolta kesällä 1920
S/S Suomen Neito 1921–1928 höyryrahtilaiva 1921 A/B Sandvikens skeppsdocka & Mek. Verkstad, Helsinki 1963 romutettu Mathildedalissa Wihuri-Yhtymä Oy:n Teijon tehtailla 1 605 dwt myytiin 1928 Finska Ångfartys Ab:lle
S/S Suomen Poika 1921–1928 höyryrahtilaiva 1921 A/B Sandvikens skeppsdocka & Mek. Verkstad, Helsinki 1949 viimeiset tiedot, poistettu 1960 laivarekisteristä 1 580 dwt luovutettiin 1945 sotakorvauksena Neuvostoliittoon, uusi nimi Pioner, varustamona Sovjet. Baltic Shipping Co Leningradissa
S/S Garryvale 1923–1926 höyryrahtilaiva 1907 William Doxford & Sons, Pallion, Englanti ajoi karille tammikuussa 1939 ollessaan matkalla rautamalmilastissa Narvikista Tees-joelle, romutettiin 1939 Inverkeithing, Moray Firth 6 900 dwt siirrettiin 1926 Suomen Etelä-Amerikan linja -varustamolle, omistaja vuodesta 1928 Rederiaktiebolaget Garryvale Helsingissä

[7]

  1. Varustamohistoriaa : Suomen Valtamerentakainen Kauppa (Äänimeri-sivusto)
  2. a b Pörssitieto G. Kock : Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy
  3. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 9, palsta 895
  4. a b c Marko Paavilainen: Kauppaneuvos Juho Kuosmanen (1887–1960). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 11.2.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. Elinkeinoelämän Keskusarkisto : Suomen Valtamerentakainen Kauppa (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. a b Marko Paavilainen: Kauppaneuvos Kauko Kuosmanen (1913–2007). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  7. Äänimeri-sivusto : Kuvia laivoista ja merenkulkijoista : Suomen Valtamerentakainen Kauppa (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Marko Paavilainen: Karjalasta kaukomaille. Valtameri Osakeyhtiön ja sen edeltäjien vaiheet 1913–1998. Otava 1998. ISBN 9789511158837.
  • Valtameri Osakeyhtiön 60-vuotispäivänä muistoja Juho Kuosmasesta. Valtameri Oy 1973.
  • Valtameri tänään: 50 vuotta ulkomaankauppaa. Valtameri Osakeyhtiö 1913–1963. Valtameri Oy 1963.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.