Valkovatukka
| Valkovatukka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Vatukat Rubus |
| Laji: | parviflorus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Valkovatukka (Rubus parviflorus) on vatukoiden (Rubus) laji.[2] Sitä esiintyy alkuperäisenä Pohjois-Amerikan Alaskassa, Ontariossa ja Minnesotassa sekä etelässä Pohjois-Meksikon alueella.[3] Valkovatukkaa kasvaa pohjoisesta merenpinnan tasalta 2500 metrin korkeuteen etelässä.
Valkovatukka on tuuhea pensas, joka kasvaa noin 2,5 metriä korkeaksi. Sen varret ovat paksuudeltaan 3–15 millimetriä. Usein se kasvaa suurina rypäinä, jotka leviävät maanalaisena juurakkona. Poiketen muista sukunsa lajeista valkovatukassa ei ole piikkejä. Lehdet ovat kouramaiset (sormihalkoiset), viisilohkoiset ja halkaisijaltaan 5–20 senttimetriä. Ne ovat pehmeät ja nukkaiset rakenteeltaan. Kukat ovat läpimitaltaan 2–6 senttimetriä. Yhdessä kukassa on viisi valkoista terälehteä ja lukuisia keltaisia heteitä. Se tuottaa kirpeän, syötäväksi sopivan 10–15 millimetriä halkaisijaltaan olevan hedelmän, joka kypsyy kirkkaanpunaiseksi keskikesästä loppukesään. Kuten muutkaan vadelmat, se ei ole oikea hedelmä. Sen sijaan se on kimppu siemeniä sisältäviä, pieniä luumarjahedelmiä ytimen ympärillä. Kun hedelmän ottaa kerättäessä varovasti irti ytimestä, jää jäljelle sormustinta muistuttava hedelmä. Siitä tulee kasvin englanninkielinen nimi, joka tarkoittaa "sormustinmarjaa" (engl. thimbleberry).
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valkovatukan hedelmät ovat suurempia, litteämpiä ja pehmeämpiä kuin vadelman. Niissä on paljon pieniä siemeniä. Koska hedelmä on pehmeä, sitä ei voi kunnolla pakata eikä kuljettaa, ja siksi valkovatukkaa harvoin viljellään kaupalliseen tarkoitukseen. Luonnonvaraisista valkovatukoista tehdään erinomaista hilloa, jota myydään paikallisena herkkuna sen esiintymisalueella, erityisesti Keweenavin niemimaalla Ylä-Michiganissa. Hillo tehdään sekoittamalla yhtä paljon marjoja ja sokeria. Hilloa kiehautetaan kaksi minuuttia ennen kuin ne purkitetaan.
Valkovatukan taimet leviävät parhaiten istuttamalla lepotilassa oleva osa juurakkoa, sen siemeniä tai varren palasia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ Metla puulajiluettelo (Arkistoitu – Internet Archive) (suomalaisen nimen lähde)
- ↑ Rook (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Lajitietokeskus: Valkovatukka (Rubus parviflorus)
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Valkovatukka (Rubus parviflorus)
- United States Department of Agriculture (USDA): Rubus parviflorus (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Rubus parviflorus (thimbleberry) (englanniksi)