Val d’Aran
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Val d'Aran | |
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Val d'Aranin sijainti Kataloniassa. |
|
| Valtio | Espanja |
| Autonominen alue | Katalonia |
| Provinssi | Lleida |
| Hallinto | |
| – Síndic | Carlos Barrera |
| Pinta-ala | 633,5 km² |
| Väkiluku (2014) | 9 993 |
| – väestötiheys | 16 as./km² |
| Kielet | araneesi, katalaani, espanja |
| Symbolit | |
| – Hymni | Montanhes araneses |
Val d'Aran on pieni Pyreneiden vuoriston ympäröimä laakso ja piirikunta (comarca) Lleidan maakunnan ja Katalonian itsehallintoalueen luoteiskulmassa, Espanjassa. Laakson pinta-ala on 634 neliökilometriä.
Val d'Aranin rajanaapureita ovat Ranska pohjoisessa, Aragonian itsehallintoalue lännessä sekä Katalonian piirikunnat Alta Ribagorça etelässä ja Pallars Sobirà idässä. Piirikunnan pääkaupunki on 4 838 asukkaan Vielha e Mijaran. Koko laakson väkiluku on 8 832 (2004). Suurin joki on Garonne, joka laskee Gascognen läpi Atlanttiin. Sadan metrin päässä Garonnesta alkunsa saava Noguera Pallaresa virtaa toiseen suuntaan kohti Välimerta.
Ennen vuonna 1948 rakennetun tunnelin avaamista laakso oli talvisin ilman suoraa yhteyttä vuorten eteläpuolelle. Tasavaltalaississit (Espanjan toisen tasavallan tukijat Espanjan sisällissodassa) hallitsivat aluetta toisen maailmansodan päättymisestä tunnelin avaamiseen.
Kieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Val d'Aran on oksitaania, tai tarkemmin ottaen gasconia ja vielä tarkemmin ottaen araneesia. Nimi itsessään on pleonasmi sillä se tarkoittaa Laakson laaksoa (val on gasconia ja aran tulee baskin sanasta haran), ja se kuvastaa laakson ainutlaatuista maantiedettä. Katalaaniksi laakson nimi on Vall d'Aran ja espanjaksi Valle de Arán.
Laakson asukkaat puhuvat gasconin murretta nimeltä aranés, joka on saanut vaikutteita aragoniasta ja katalaanista. Suurin osa arenésin puhujista puhuu sujuvasti myös espanjaa, katalaania ja ranskaa. Aranésia on opetettu alueen kouluissa säännöllisesti vuodesta 1984 lähtien, ja sillä on laaksossa virallisen kielen asema katalaanin ja espanjan ohella.
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Val d'Aran on jaettu kuuteen hallinnolliseen alueeseen (terçons), jotka ovat peräisin 1400-luvulta:
- Arties-Garós
- Castiero
- Lairisa
- Marcatosa
- Pujólo
- Quate Lócs
Laaksossa on yhteensä 33 kylää, jotka muodostavat yhdeksän kuntaa:
- Arres (67 asukasta)
- Bausen (51 asukasta)
- Bòrdes (217 asukasta)
- Bossòst (1 015 asukasta)
- Canejan (108 asukasta)
- Les (721 asukasta)
- Naut Aran (1 649 asukasta)
- Vielha e Mijaran (4 838 asukasta)
- Vilamòs (166 asukasta)
Val d'Aran on kuulunut Lleidan hiippakuntaan 1700-luvulta lähtien.
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääasialliset tulonsa laakson asukkaat saavat talvisin laskettelukeskuksista ja kesäisin matkailusta. Perinteisempiä elinkeinoja ovat metsäteollisuus, karjankasvatus ja mehiläistenhoito, mutta nämä ovat menettäneet asemaansa laskettelukeskusten avaamisen jälkeen.
Alueella on monia keskiaikaisia kirkkoja.
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuorten luonto koostuu metsistä ja niityistä. Metsien valtapuita ovat kuusi, mänty ja pyökki. Niissä elää kauriita, villisikoja ja karhuja.[1]
Useat Val d'Aranin luonnonvaraisista eläinlajeista ovat vaarassa hävitä alueelta. Ohjelmat muun muassa ruskeakarhun ja kiirunan suojelemiseksi on aloitettu.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vall d'Aran Barcelona Tourisme. Arkistoitu 2.9.2017. Viitattu 13.3.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Val d’Aran Wikimedia Commonsissa
- Conselh Generau d'Aran (Arkistoitu – Internet Archive)